”Täysin kahelia, mutta hauskaa”, sanoo veden alla painiva sairaanhoitaja

Uppopallo on leppoisasta nimestään huolimatta raju kontaktilaji.

Kuvateksti
Emmi innostui urheilusukellusseura Saimaan Norppien uppopallotreeneistä, kun hänen miehensä tytär houkutteli hänet mukaan.
Kuva: Mikko Nikkinen

Hymy uima-altaassa kertoo kaiken: tämä on mahtavaa! Emmi Kuorttinen on vedessä omassa elementissään ja parhautta lisää se, että samalla pääsee painimaan raavaitten miesten kanssa – ja ehkä voittamaankin heidät.

Kyseessä on rankka laji, jonka luonnetta leppoisa uppopallo-sana ei oikein kerro. Osuvampi onkin englanninkielinen termi under water rugby eli vedenalainen rugby.

”Tämä on nopea täyskontaktilaji, jossa ei säästy mustelmiltakaan. Kiinni saa ottaa mistä vain paitsi ei varusteista. Käsin ja jaloin saa estää, mutta potkiminen ja pureminen on kielletty. Täysin kahelia, mutta hauskaa”, Emmi kuvailee.

Uppopallon lisäksi Emmi harrastaa vapaasukellusta. Molemmat lajit ovat sellaisia, joista hänen miehensä sanoo, että tulethan elävänä kotiin, Emmi kertoo nauraen.

Rakkaus veteen on jo Emmin dna:ssa. Hänen äitinsä toi vauvauinnin Lappeenrantaan, ja Emmi on polskinut vedessä pienestä pitäen.

”Uimahallit ja niiden kloorintuoksu ovat minun maailmani. Jossain vaiheessa vietin niin paljon aikaa vedessä, että minusta tuntui, etten saanut maalla ilmaa.”

Veden alla Emmi pystyy olemaan kaksi minuuttia. Ei huono saavutus astmaatikolle!

Emmi vaihtoi taannoin pois hoitotyöstä. Työ Etelä-Karjalan keskussairaalan teho-osastolla vaihtui Husin tietohallinnon ohjelmistoasiantuntijan työhön. Dataosaamisen ja tekoälyn ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Emmi vastaa tutkijoille tarkoitetusta Hus Acamedic -palvelusta.

”Aiemmassa työssäni uppopallo poisti tehokkaasti stressiä. Nyt se on vastapainoa tietokoneen ääressä istumiselle.”

Vaikka laji on intensiivinen ja raju, Emmi kokee sen rauhoittavan häntä.

”Kun istun treenien jälkeen saunanlauteilla, olo on melkoisen valmis.”