Venny Snellman ja apulaislääkäri Anni Seppänen Uuden klinikan eli "Medisiinin" propedeuttisella osastolla 1920-luvulla. Kuva: Helsingin yliopistomuseo

Venny Snellman – koulutuksen tienraivaaja paransi opiskelijoiden olosuhteita

Venny Snellman näki, miten sairaanhoitajattariksi opiskelevia käytettiin ilmaisena työvoimana. Hänen elämäntyönsä jätti pysyvän jäljen sairaanhoitajakoulutukseen.

Venny Snellman syntyi Raahessa ruotsinkielisen merikapteenin perheeseen vuonna 1893. Venny oli perheen kahdestoista lapsi. Ylioppilaaksi Venny kirjoitti suomenkielisestä koulusta. Häntä kuvaillaan lahjakkaaksi ja itsenäiseksi oppilaaksi.

Sairaanhoitajaksi Venny valmistui vuonna 1917 Helsingin yleisen sairaalan sairaanhoitajakoulusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Venny työskenteli sisätautien osastolla, mutta hän jätti käytännön hoitotyön muutaman vuoden jälkeen, sillä hän halusi kehittyä ja kehittää hoitoalaa. Tähän tarjoutui mahdollisuus, kun sairaanhoitajakoulun johtajatar, kirurgisen sairaalan ylihoitaja Sophie Mannerheim valitsi hänet kehittämään ennalta ehkäisevää hoitotyötä.

 Venny lähti Lontoon Bedford Collegessa pidettävälle terveyssisarkurssille.

Kun Venny palasi Suomeen, hänet valittiin vastaperustetun Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton aloittaman lastenhuoltotyön tarkastajaksi. Hänelle uskottiin laaja työsarka: tehtäviin kuului huoltosisarten työn ohjaamista, äitikurssien johtamista ja pienten lasten hoidon kehittämistä.

Kun Venny oli suorittanut kouluhoitajakurssin, hänen tehtäväkseen tuli myös kouluhoitajatoiminnan valvominen. Työ laajensi hänen ymmärrystään maaseudun terveydenhuollon tarpeista. Venny oli myös suunnittelemassa syksyllä 1924 aloitettua Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämää terveyssisarkurssia, joka oli ensimmäinen suomalainen erikoiskoulutus sairaanhoitajille. Liiton terveyshuollon tarkastajana hänen päätyönsä oli terveyssisarkurssien johtaminen ja kenttätoiminnan valvominen.

Venny piti myös puheita terveyssisartyön puolesta. Hänen tavoitteensa oli ”Terveyssisar joka paikkakunnalle maassamme.”

Vuonna 1929 sairaanhoitajakoulutuksessa tapahtui iso ja odotettu uudistus. Koulutus siirtyi valtion vastuulle ja sen kestoksi vakiintui kolme vuotta. Aiemmin koulutusta olivat järjestäneet Helsingin yleinen sairaala ja Suomen sairaanhoitajayhdistys sekä lääninsairaalat. Opintojen kesto oli vaihdellut.

Uudistuksen yhteydessä Lääkintöhallitukseen perustettiin sairaanhoitajakoulutuksen tarkastajan virka. Tehtävään valittiin Venny Snellman, joka hoiti virkaa lopulta lähes 30 vuotta.

Venny kehitti opiskeluolosuhteita inhimillisemmiksi.

Ennen kuin Venny alkoi laatia sairaanhoitajakoulutuksen malliopetussuunnitelmaa, hän kävi Amerikassa Rockefeller-säätiön tarjoamalla puolen vuoden opintomatkalla.

Suomessa tekemillään tarkastusmatkoilla Venny huomasi monia epäkohtia. Oppilaita käytettiin usein ilmaisena työvoimana. He tekivät pitkiä työvuoroja, jopa 80 tuntia viikossa, eikä heillä ollut mahdollisuutta ruokailla työaikana. Asunto-olot olivat huonot.

Venny kehitti opiskeluolosuhteita inhimillisemmiksi. Hän halusi esimerkiksi lisätä koulujen johtajattarien pedagogista koulutusta. Myös oppilaita ohjaavat osastonhoitajat tarvitsivat hänen mielestään täydennyskoulutusta.

Venny teki mittavan työn myös oppimateriaalien laadun parantamiseksi. Oppikirjoja hän kehitti toimiessaan Sairaanhoitajatarjärjestöjen oppikirjakomitean puheenjohtajana. 1930-luvulla valmistuivat Sairaanhoidon alkeet ja siihen liittyvä Sairaanhoidon alkeiden käsikirja, jotka tulivat pakollisiksi. Tämä edisti opetuksen yhdenmukaisuutta.

Oppikirjojen kirjoittajiksi Venny pyrki saamaan alan parhaita asiantuntijoita. Kirjoihin piti hänen mielestään sisällyttää myös sairaanhoitajan kirjoittama luku hoitotyöstä. Se ei aina ollut kirjoittavien lääkäreiden mieleen.

Jo 1930-luvun loppupuolella Venny Snellman alkoi kehittää sairaanhoitajakoulutuksessa terveydenhoidon näkökulmaa ja avohoitoa. Hän ajoi ponnekkaasti myös Helsingin Sairaanhoito-opiston rakentamista. Ajanmukainen opistorakennus valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1940 – ei kuitenkaan kouluna vaan sotavammaisten sairaalana.

Sotavuosien jälkeen koulutusuudistukset jatkuivat uudella innolla. Esimerkiksi yhdistetty sairaanhoitaja-terveyssisarkoulutus aloitettiin sodan jälkeen ensin Oulussa ja sitten Porissa. Ruotsinkielisenä se alkoi Helsingissä.

Uraauurtavan työn vaikutukset ulottuvat kauas kotimaan ulkopuolelle.

Täyttäessään 50 vuotta Venny Snellman sai sairaanhoitajien ja terveyssisarten keräämän rahalahjan, jonka hän luovutti pääomaksi Sairaanhoitajien koulutussäätiön (SHKS) perustamiseksi. Säätiön tarkoituksena oli oppikirjojen kustantaminen ja apurahojen jakaminen opiskeluun ja kirjoitustyöhön.

Säätiö oli ensimmäinen laatuaan Euroopassa, ja sillä on ollut laaja vaikutus hoitotyön kehittämiseen. Säätiön kustannustoiminta lakkautettiin vuonna 1997, mutta hyvin hoidetun pääomansa turvin se jakaa edelleen apurahoja ja panee alulle ajankohtaisia projekteja.

Venny Snellman on maailmallakin tunnettu sairaanhoitoalan uranuurtaja, kuten Yhdysvalloissa 1994 julkaistun, maailman johtavia sairaanhoitajia käsittelevän kirjan teksti osoittaa: ”Venny Snellmanin uraauurtavan työn vaikutukset ulottuivat kauas hänen kotimaansa ulkopuolelle.”

Sairaanhoitajien koulutussäätiö, Marianne Tallberg: Venny Snellman, Kansallisbiografia, Arvo Ylpön nettihistoria

 

Venny Snellman -palkinnon saajia

  • Hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi
  • Hoitotyön tutkimussäätiön tutkimusjohtaja Arja Holopainen
  • Sairaanhoitajayrittäjä Päivi Peltomaa
  • Hallintoylihoitaja Paula Asikainen
  • Urakehitysmallin Husiin luonut Riitta Meretoja
  • Kansanedustaja, terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen

 

Venny Snellman (1893–1966)

  • Sairaanhoitajakoulutuksen tarkastaja, Sairaanhoitajien koulutussäätiön perustaja, terveyssisar, sosiaalineuvos.
  • Lukuisia kansainvälisiä luottamustoimia. Toimi aktiivisesti Pohjoismaisessa sairaanhoitajayhdistyksessä. Kutsuttiin vuonna 1950 Maailman terveysjärjestön (WHO) sairaanhoitaja-asiantuntijakomitean jäseneksi.
  • Florence Nightingale -mitali vuonna 1947 ja sosiaalineuvoksen arvonimi 1953. Sairaanhoitajien koulutussäätiö jakaa Venny Snellmanin nimeä kantavaa tunnustusapurahaa.
  • Venny Snellman kuului tunnettuun Snellmanien sukuun. J. V. Snellman oli hänen isänsä serkku.

Lue lisää

Hoitajasta kasvoi sotahistorioitsija – pokka pitää miehisessä maailmassa

Ylihoitaja Anna Pakalén poltatti Kellokosken sairaalan pakkopaidat

Sisar Edith Sjösten: Sairaanhoitajana pahamaineisella vankileirillä

 

 

Mainos
Mainos