”Sote-ammattilaiselta saatu yksittäinenkin sana, lause tai kosketus voi olla lapselle käänteentekevä”, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Kuva: Leena Louhivaara

”Yksikin lause saattaa olla lapselle käänteentekevä” – lapsiasiavaltuutettu korostaa tehyläisten työn merkitystä

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista huolettaa eniten perheiden eriarvoisuus. Hän muistuttaa myös leikin tärkeydestä.

1. Millaisen arvosanan annat suomalaislasten elämänlaadulle?

Suurella osalla se on täysi kymppi, mutta osalla lapsista vain välttävä, jopa nelonen. On ongelmallista, että lasten hyvinvointi on näin jakautunutta. Eriarvoisuutta voidaan tasoittaa kohdentamalla resursseja haavoittuvassa tilanteessa oleviin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi lisää henkilökuntaa tiettyihin neuvoloihin tai psykiatrisia hoitajia.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

2. Miten korona vaikuttaa lasten tulevaisuuteen?

Pyysimme kolmasluokkalaisia jyväskyläläisiä kertomaan koronasta ja saimme 117 piirustusta ja tekstiä. Paljastui, että korona mietityttää lapsia paljon. Se ymmärretään sairautena, johon liittyy paljon negatiivisia tunteita. Osa toisaalta arvosti, että perheen kesken oli enemmän yhteistä aikaa.

Nykylasten tulevaisuuteen vaikuttaa paljon, millaista jälkityötä teemme. Miten korjaamme terveydenhuollon viivytykset ja autamme kuormittuneita perheitä? Siinä meidän pitää ottaa oppia aiemmista kriiseistä. Jos juustohöyläämme lasten hyvinvoinnin resursseista kuten 1990-luvun lamassa, vaarana on, että lapset kärsivät eniten.

3. Onko lapsilla tarpeeksi aikaa leikkiin?

Ajankäyttötutkimukset osoittavat, että lapsiperheiden elämä on muuttunut kiireisemmäksi. Meillä on käsitys, että lapsilla pitää olla ohjattua, virikkeistä toimintaa. Olemme oppineet valmentamaan lapsia täydellisiksi yksilöiksi, mutta samalla kuormitamme heitä. Erityisesti teineissä on paljon uupumus- ja ahdistusoireista kärsiviä.

4. Miten leikkiä voitaisiin edistää?

Muutos lähtee aikuisista ja vapaa-ajan vaalimisesta. Joutilaisuus on sallittua! Mitääntekemättömyys ja spontaani leikki ovat tärkeitä kehityksen kannalta. Valmentavalla ja prässäävällä kasvatustyylillä toki päästään tuloksiin, mutta onko se inhimillisesti oikea ratkaisu?

5. Mikä työssäsi huolettaa sinua eniten? Entä ilahduttaa?

Eriarvoisuuden lisäksi huoleni liittyy lasten uudenlaisiin turvallisuusriskeihin. Lapset altistuvat väkivallalle ja seksuaaliselle häirinnälle ja somessa he kohtaavat väkivaltaista ja seksualisoitua sisältöä. Toivoisin, että niistä puhuttaisiin enemmän ja että niihin puututtaisiin pontevammin.

Sote-ammattilaiset voivat tässä kohtaa tehdä hurjan paljon, jos heille annetaan aikaa. Sitä saadaan lopulta vain henkilöstöä lisäämällä ja valinnoilla: on johtamiskysymys, kuinka paljon käytetään henkilöstön resursseja vaikkapa toimimattomiin tietokoneohjelmiin.

Työssäni eniten ilahduttaa se, että lasten asioista ollaan nykyään kiinnostuneita. Lasten oikeudet otetaan huomioon entistä enemmän sekä perheissä että yhteiskunnassa ylipäätään.

6. Miten työmarkkinajärjestöt voisivat parantaa lasten elämää?

Paljonkin. Neuvotteluissa pitäisi aina muistaa huomioida lapset, koska työelämä ei ole heistä irrallaan. Suomessa on korkea työllisyysprosentti, koska naisetkin käyvät paljon töissä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymykset ovat perheille kriittisiä ja työmarkkinajärjestöt ovat avainasemassa neuvottelemassa niistä työnantajien kanssa.

7. Terveisiä tehyläisille?

Haluan kiittää teitä. Työllänne on valtava merkitys ongelmien havaitsemisessa ja niiden ehkäisyssä, saatatte olla jopa avainasemassa jonkun lapsen elämän pelastamisessa.

Elina Pekkarinen

  • 45-vuotias lapsiasiavaltuutettu, valtiotieteiden tohtori ja dosentti.
  • Perheeseen kuuluu kolme aikuista poikaa. Asuu Helsingissä ja Jyväskylässä.
  • Harrastaa nokkahuilun soittoa, ulkoilua, koiran kanssa puuhastelua ja mökkeilyä.

Teksti Rosanna Marila

Lue lisää:

Paljon leikkineet lapset pärjäävät muita paremmin opinnoissaan ja työelämässä

Mainos
Mainos