Kätilön karu, kiireinen ja kaunis kesäyö

Kätilöiden arpajaisissa jokainen voittaa jotakin, kirjoittaa kätilö Heli Rämäkkö.

Kuvateksti
Jostain syystä vauvoille on myös tyypillistä pyrkiä maailmaan kesän lisäksi yöllä. Kuva: iStock

Kesäyö on alkamassa. Kokoonnumme kansliaan klo 20.30. Potilastaululla näyttää olevan ruuhkaa. Pitkästi yli 200 kesäkuussa syntyvää vauvaa näkyy. Se tekee yli seitsemän vauvaa vuorokautta kohti. Vauvat eivät tee ajanvarauksia, joten joku päivä saattaa olla hieman ylibuukattu. Kuluvalle vuorokaudelle on syntynyt jo kahdeksan pienoista, mutta vielä on kolme ja puoli tuntia tehokasta peliaikaa jäljellä.

Taulua katsellessa näkee heti, että tehokkaasti se tullaankin käyttämään. Kaksi äitiä on juuri synnyttänyt vauvansa, ja kaksi syntyy pian. Punaiset rinkulat numeroineen kertovat kohdunsuun avautumisen tilanteen. Toinen rinkula on kuusi, toinen yhdeksän. Kymppiin tähdätään. Kumpikaan ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, joten on oletettavaa, että syntymän ihme tapahtuu aika pian.

Vastaanottohuoneessa on lapsivetensä päästänyt uudelleensynnyttäjä, ja tarkkailuhuoneessa yksi supisteleva ensisynnyttäjä. Lisäksi prenataaliosaston puolella on kolme yliaikaista synnyttäjää synnytyksen käynnistyksessä. Täytyy vaan toivoa, että heidän synnytyksensä käynnistyisi vaikkapa... vähän myöhemmin! 

Ruuhka pakkautuu kesäöihin ja työteliäät työvuorot ovat taattuja, kun kätilöt kirmaavat kesälaitumilla jokainen vuorollaan. Jostain kummallisesta syystä vauvoille on myös tyypillistä pyrkiä maailmaan kesän lisäksi yöllä. 

Jaamme synnyttäjät. Se tapahtuu pitämällä arpajaiset, ja tänä iltana jokainen voittaa jotain. Puheensorina täyttää kanslian: nyt ei ehditä pitää sellaista raporttia, että jokainen voisi kuunnella kaikista synnyttäjistä, vaan jokainen kuulee vaan omastaan. Taululla on kuitenkin oleellinen informaatio synnyttäjistä, ja kun kohtaamme aika ajoin kansliassa, vaihdamme kuulumiset. Nyt ei ehditä edes paljon nauraa hörsköttämään, mutta aina vähän kuitenkin. Rakkaat, hauskat, taitavat kollegat.
 
Yö alkaa. Vuorossa on tänä yönä neljä kätilöä, ja yksi korvaamaton, kokenut lastenhoitaja. Alamme töihin. Toisin sanoen alamme kipittää vauhdikkaasti edestakaisin. Alamme ehdottaa, ohjata, neuvoa, tukea, lohduttaa, hymyillä, nauraa, jutella, auttaa ja kannustaa. Alamme hieroa, lääkitä, kääntää, kyykkyä, kumartaa, tutkia, kirjata. Vastaamme puhelimeen, hoidamme päivystyspotilaat, siivoamme eritteitä.

Osaamme lukuisan joukon erilaisia temppuja yksin ja yhteistyössä lääkäreiden kanssa, joilla helpotamme, edistämme ja pelastamme. Teemme jokainen monta asiaa yhtä aikaa. Sen osaamme, kuten myös saumattoman yhteistyön. Toisinaan meno on aika karua, eikä hymyjä irtoa kello viiden ruuhkassa, mutta jokainen synnyttäjä hoidetaan hyvin. Sen me osaamme, tiukoissakin paikoissa. Me joustamme ja venymme kuin kuminauhat. Jos puhelin soi kesäyönä kello kaksi, me olemme valmiita ponkaisemaan töihin, koska tiedämme, että meitä tarvitaan siellä kipeästi. Koska kätilön kesäyö on kiireinen, karu ja kaunis.

Synnyttäneet äidit vauvoineen täytyy saada nopeasti siirrettyä vierihoito-osastolle, koska vapaita synnytyssaleja on nyt niukasti tarjolla. Osaston kätilö ehtii avuksi hakemaan toisen synnyttäneen osastolle, vaikka sielläkin tilanne on hyvin kiireinen. Onnellinen perhe poistuu kiitollisena synnytysosastolta. Vaaleanpunainen nelikiloinen täydellinen tyttövauva tuhisee äidin ihoa vasten pelkkä vaippa päällään. Äiti on tehnyt upean työn, ja isä on ollut korvaamattomana tukena. Siitä alkaa uusi elämä.

Anestesialääkäri käy laittamassa spinaalipuudutuksen toiselle synnyttäjälle. Vauva syntyy jo ennen puolta kymmentä. Yövuoron toinen vauva syntyy reilun tunnin päästä. Pääsemme siis täyteen kymppiin vauvojen lukumäärässä tälle päivämäärälle! Koska synnytykset ovat säännöllisiä, ja kaikki perheenjäsenet voivat hyvin, heidät saadaan siirrettyä puolen yön paikkeilla osastolle. Tilanne rauhoittuu. Kätilöt kokoontuvat juomaan kahvia ja syömään eväitä. On pieni hetki aikaa jutustella kuulumisia.

Mutta vain hetki... lapsivetensä menettänyt uudelleensynnyttäjä haluaa kylpyyn helpottamaan supistuksiaan ja tarkkailuhuoneen ensisynnyttäjä vaatii paljon tukea ja ohjausta. Hän tarvitsee kipulääkettä ja unta. Lopulta klo 4 hän siirtyy synnytyssaliin ja saa valmistelujen jälkeen epiduraalipuudutuksen ja helpotuksen synnytyskipuihinsa.

Samaan aikaan soi ovikello. Mies kertoo hätääntyneenä, että vaimo synnyttää justiinsa. Kaksi kätilöä ehtii ovelle vastaan sängyn kanssa. Synnyttäjästä lähtee sellainen ääni, että kätilöt tietävät heti, mistä on kyse. Tärkeimmät esitiedot kysellään samalla, kun rynnätään synnytyssalia kohti. Joskus käy niin, että housut ehditään ottaa vain toisesta jalasta pois, ja vauva on maailmassa. Sairaalaantuloaika on viisi minuuttia aikaisemmin kuin lapsen syntymäaika.

Perhe on ylen helpottunut. Isä ei olisi oikeastaan yhtään halunnut toimia kätilönä tien poskessa. Potra poika ei ole millänsäkään: "Antakaa mulle ruakaa, on näläkä!" Äiti nostaa vauvan rinnalleen, ja poika alkaa imemään. Äiti ja isä saavat synttärikahvit ja voileivät. 

On upeaa työskennellä ihmisten kanssa, joihin voi luottaa sataprosenttisesti.

Tämä yö on ollut kiireinen, mutta sinänsä helppo. Ei ole tarvittu gynekologia. Toisinaan tilanteet ovat hyvin haastavia. Verta, hikeä ja kyyneleitä. Kirjaimellisesti. Käsiä tuntuu yksinkertaisesti olevan liian vähän. Uskomaton tiimityöskentely ja ammattitaito takaa kuitenkin sen, että lähes poikkeuksetta lopputulos on hyvä. On upeaa työskennellä ihmisten kanssa, joihin voi luottaa sataprosenttisesti. Ja on etuoikeus olla paikalla silloin, kun ihmiselämän suurin ja ihmeellisin asia tapahtuu.

Synnytysosasto on paikka, jossa tapahtuu ihmeitä. Joskus sitä ei oikein itsekään usko, kuinka ihmeellistä, vaativaa ja vastuullista työtä saa tehdä. Eikä sitäkään aina oikein usko, kun tilinauhaa katsoo palkkapäivänä, että kuinka näin ihmeellisestä, vaativasta ja vastuullisesta työstä voidaan maksaa näin huonoa palkkaa? Mutta se onkin sitten kokonaan toinen aihe, enkä silti vaihtaisi tätä työtä mihinkään. 

Ja mikä iloinen jälleennäkeminen se onkaan 10 tunnin ja 45 minuutin jälkeen, kun aamuvuorolaiset tulevat töihin ja jatkavat siitä, mihin yötyöläiset jäivät. Uudelleensynnyttäjä kylvyssä haluaa siirtyä hengittelemään ilokaasua ja osastolta on tulossa yksi käynnistynyt synnyttäjä. Ja ovikello soi... 

Kätilön kesäyö on pullollaan elämää. Kätilön kesäyö on kiireinen, joskus karu, mutta lopulta hyvin kaunis.

 

Heli Rämäkkö, kätilö 

 

Kirjoittaja työskentelee Seinäjoen keskussairaalassa. Kirjoituksessa esiintyvät synnyttäjät ovat fiktiivisiä, eivätkä tapahtumakuvaukset ole tietystä yövuorosta.