Millariikka Rytkönen: Palkka on keisarin uudet vaatteet

Rahaa kyllä löytyy välittömästi siihen, että koulutettaisiin lisää hoitajia, vaikka meillä on 72 000 sote-ammattilaisen reservi alamme ulkopuolella, kirjoittaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

”Äiti. Unohdit sanoa radiossa kaksi asiaa. Terveisiä Aakelle ja että ne nuoret, mitkä tekee niitä töitä, tekee hyvää työtä.”

8-vuotiaan palaute hiihtoloman Ylen Ykkösaamun radiokeskustelun jälkeen osui liian oikeaan. Toimittaja kysyi minulta, miten viimeaikaiset kohut vanhustenhoidon ympärillä vaikuttavat alan vetovoimaan. Ja minä en sanonut vastauksessani sitä kaikkein tärkeintä eli kiitosta hyvästä työstä. Totuus tuli jälleen lapsen suusta.

Kiitos. Kiitos teille jokaiselle työn sankarille. Te olette koko suomalaisuuden sokkeli pitämällä huolta meidän kaikkien hyvinvoinnista ja terveydestä.

Yhteiskunnan olisi helppoa kiittää tehyläisiä hyvästä työstä: tilipussilla, joka riittäisi hyvään elämään, ja työoloilla, joihin ei kuuluisi itkeminen työpaikan parkkipaikalla vuoron päätteeksi, kun eettinen kuorma musertaa alleen. Miksi jopa tässä kansallisessa häpeässä, vanhustyön kriisissä, rahasta puhuminen on päättäjille mahdotonta, jos se koskee hoitajien palkkoja? Miksi ”palkat ja työolot kuntoon” on aina väärä vastaus?

Rahaa kyllä löytyy välittömästi siihen, että koulutettaisiin lisää hoitajia, vaikka meillä on 72 000 sote-ammattilaisen reservi alamme ulkopuolella sekä jatkuva aivovuoto ulkomaille. Mutta rahaa ei tunnu löytyvän sen ongelman korjaamiseen, että saadaan sote- ja varhaiskasvatusalan ammattilaiset pysymään vaativassa työssään. Suomi on siis valmis kustantamaan ja pitämään yllä alamme kallista pyöröovea, mutta haluton korjaamaan ne oikeat ongelmat.

Keisarin uudet vaatteet -sadussa totuus tuli lapsen suusta. Samoin lööpit näyttivät aluksi hyviltä: Helsinki nostaa osan kollegoidemme palkkoja. Mutta sumutus selvisi: palkankorotukset ovatkin työehtosopimukseen perustuvia pakollisia korotuksia, joista me liitot neuvottelimme vuosi sitten ja muun muassa te tehyläiset taistelitte ylityö- ja vuoronvaihtokielloin. Tuskin uutisen arvoisia – ainakaan Helsingin kaupungin eduksi! Sumutus meni kuitenkin läpi mediassa, ja edelleen liian moni luulee pääkaupunkimme nostaneen palkkoja vapaaehtoisesti. Tämä järjestelyvaraerä on kuitenkin teidän ansiotanne. Ei pääkaupungin päättäjien.

Myös todellisessa elämässä lapsi sanoi totuuden: hyvästä työstä pitää kiittää ja sitä tulee arvostaa. Palkka on yhteiskunnan osoittama arvostus tehdystä työstä. Naisvaltaisen alan palkkaus ei nouse, jollei eduskunta ohjaa lisää rahaa sote- ja vaka-alan palkkoihin ja tee konkreettisia toimenpiteitä tasa-arvoisemman palkkauksen eteen.

Vielä yksi alaston totuus: alamme palkkoja ei nosteta neuvottelemalla kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalosen kanssa kerran kahdessa vuodessa Kuntatalolla, koska Markulla ei ole takataskussaan tarvittavia rahoja. Eduskunnan käsissä on, paljonko ohjataan rahaa alamme toimintaan – myös palkkoihin.

Nyt on jokaisen tehyläisen mahdollisuus vaikuttaa. Myös sinun. Kaksi tekoa riittää: kysy ensin kansanedustajaehdokkaaltasi, onko hän valmis nostamaan palkkaasi ja tekemään töitä palkkatasa-arvon eteen? Ja sen jälkeen käytä ääntäsi.