Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tunnistaa yleensä huolestumisen asteesta ja yleisistä ahdistuksen oireista. Melko usein ihminen tulee kuitenkin vastaanotolle somaattisen vaivan takia, eikä itse tiedä olevansa ahdistunut.
– Silloin on osattava kysellä vaivan taustaa. On kysyttävä, onko jokin asia kuormittanut tai stressannut, kertoo psykiatri Leena Jaakkola. Hän työskentelee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä ja Plus Terveys -psykiatriakeskuksessa.
Vastaanotolla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko ihminen levoton, pelokas tai tuskainen. Myös vapina, hikoilu ja laikut iholla kertovat ahdistuksesta.
– Ahdistus voi olla myös ajoittaista, ja ihminen voi olla vastaanotolla rauhallinen.
Usein ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä on erityisen ahdistunut iltaisin ja nukahtaminen voi olla vaikeaa.
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö esiintyy usein yhdessä masennuksen kanssa.
– Sairastuneista 30–60 prosenttia masentuu jossain vaiheessa. Ahdistuneisuushäiriö romahduttaa toimintakyvyn ja herkistää siksi masennukselle, Hannu Koponen kertoo.
Jos lapsuuden ensimmäiset vuodet ovat olleet stressaavia, ihminen on yliherkkä koko loppuelämänsä.
Psykiatri Leena Jaakkola
Masennuksen lisäksi persoonallisuushäiriöt, kuten estynyt persoonallisuushäiriö, saattavat liittyä yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Estynyt persoonallisuus tarkoittaa nimensä mukaisesti voimakasta estoisuutta ihmissuhteissa. Lisäksi henkilö kärsii jatkuvista riittämättömyyden tunteista ja on yliherkkä itseensä kohdistuvalle arvostelulle.
Viisi prosenttia suomalaisista sairastuu yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön jossain vaiheessa elämäänsä. Sairastumiselle altistavat hermoston toiminta, temperamentti ja elämäntilanne.
– Viime vuosina on osoitettu tieteellisesti, että varhainen hoiva vaikuttaa sairastumiseen. Jos lapsuuden ensimmäiset vuodet ovat olleet stressaavia, ihminen on yliherkkä koko loppuelämänsä, Leena Jaakkola kertoo.
Ahdistus on masennuksen ohella opiskelijoiden yleisimpiä syitä hakeutua mielenterveyspalveluihin. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö puhkeaakin yleensä teini-iässä tai nuorella aikuisiällä.
– Elämänvaihe altistaa sairastumiselle. Turvallinen lapsuus on ohi, ja nuori käsittelee yksin aikuisuutta, itsenäisyyttä, identiteettiä ja seksuaalisuutta.
Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan lääkkeillä ja terapialla. Apua on myös elämäntilanteen rauhoittamisesta, rentoutumisesta ja liikunnasta.
– Ahdistuksen taustalla on aina jotain. Kannattaa pysähtyä miettimään, minkä on kokenut viime aikoina hankalaksi. Kun syitä löytyy, ongelmia on myös mahdollista ratkaista.
Hannu Koposen mukaan ahdistus voi pysyä poissa, jos elämässä ei ole suuria ahdistusta aiheuttavia tekijöitä, mutta voimistua, jos elämäntilanne vaikeutuu.
– Häiriön kulku vaihtelee. Häiriö voi olla katveessa, kun on hyvä parisuhde ja työ, ja nousta pintaan, jos töissä alkaa yt-neuvottelut.
Leena Jaakkolan mielestä taipumus ahdistuneisuushäiriöön voi hävitä kokonaankin.
– Jos ahdistuksen syitä käsitellään riittävästi esimerkiksi psykoterapiassa, koko epäterve ahdistuspotentiaali voi hävitä. Jonkinasteinen ahdistus kuuluu elämään aina, mutta kohtuuton ahdistus on hyvin usein hoidettavissa.
Sopivin terapiamuoto yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön on yleensä kognitiivisesti painottunut terapia. Lääkehoitona käytetään bentsodiatsepiineja ja masennuslääkkeitä, kuten serotoniinin takaisinoton estäjiä.
– Jos on samaan aikaan masentunut ja ahdistunut, masennuslääkitys ja terapia on usein hyvä valinta. Jos ahdistuneisuushäiriöön ei liity masennusta, pelkkä terapia voi olla sopiva hoito, Hannu Koponen sanoo.
Ahdistuneisuushäiriöön sairastuneiden tarvitseman terapian kesto vaihtelee paljon.
– Viidentoista kerran lyhytterapia auttaa monia, mutta jotkut tarvitsevat useamman vuoden terapian. Jos taustalla on lievää problematiikkaa, jo muutamista psykoterapeuttisista keskusteluista voi olla apua, Leena Jaakkola valottaa.
Raja tavallisen elämään kuuluvan ahdistuksen ja lievän ahdistuneisuushäiriön välillä on liukuva.
– Joskus hyvin pienen tuntuinen asia saattaa laukaista ahdistuksen, kun se avaa muistot aiemmin tapahtuneeseen. Esimerkiksi nuoren ero seurustelukumppanista saattaa nostaa pintaan käsittelemättömäksi jääneen yksinjäämisen kokemuksen.
Terveyskirjasto
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
- Ahdistus on suhteettoman suurta elämäntilanteeseen nähden.
- Usein sairastuneella on ahdistuksen lisäksi muita oireita, kuten univaikeuksia, päänsärkyä, vatsakipuja, vapinaa, pahoinvointia ja ripulia.
- Ahdistuneisuushäiriöksi diagnosoitava ahdistus kestää yli puoli vuotta. Noin puolet sairastuneista sairastuu myös masennukseen.
- Viisi prosenttia suomalaisista sairastuu yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön jossain vaiheessa elämäänsä. Häiriö puhkeaa yleensä teini-iässä tai nuorena aikuisena.
- Ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan kognitiivisesti suuntautuneella terapialla ja lääkehoidolla. Myös elämän rauhoittaminen, liikunta ja rentoutuminen auttavat.
- Ahdistus iskee illalla. Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyy usein univaikeuksia.
Teksti Emmi Oksanen
Julkaistu Tehy-lehdessä 15/2013
