Alaselkäkipu voi olla peräisin välilevyistä, pikkunivelistä tai vaikkapa SI-nivelestä. Kuva: iStock

Alaselkäkipu jää usein mysteeriksi – fysioterapia estää vaivan pitkittymisen

Selkä on yksi kehon vahvimmista rakenteista. Sitä ei saa rikki, vaikka liikkuminen koskisikin.

Suurimmalle osalle alaselkäkivusta ei löydy tarkkaa syytä. Vain muutama prosentti alaselkäkivuista selittyy sairauksilla kuten selkärankareumalla, syövällä, murtumalla tai hermojuuripuristuksella (iskias).

Epäspesifin alaselkäkivun ennuste on hyvä. Yleensä kipu menee ohi päivissä tai viikoissa eikä se jätä lihasheikkouksia tai tuntomuutoksia. Joskus kipu kuitenkin pitkittyy.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Alaselän alueella on paljon kipua antavia kudoksia. Yleensä ei voida kliinisen tutkimuksen tai kuvauslöydöksen perusteella osoittaa, että kipu on jostain tietystä kudoksesta peräisin, toteaa fysiatrian professori ja osastonylilääkäri Jari Arokoski Husista ja Helsingin yliopistosta.

Erään tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia alaselkävaivoista on välilevyperäistä, noin 30 prosenttia fasettinivelperäistä ja noin 20 prosenttia risti-suoliluunivelperäistä.

– Välilevykulumat saattavat selittää alaselkäkipua varsinkin nuorilla ja keski-ikäisillä. Fasetti- eli pikkunivelten aiheuttama kipu selässä ja lonkissa on yleisempää ikääntyneillä. Kipu voi olla myös lihasperäistä.

Yksi kivun alkuperä voi olla SI-nivel eli risti-suoliluunivel. Se on selkärangan alaosassa kohdassa, jossa ristiluu liittyy suoliluuhun. SI-nivelen liike on erittäin pieni sitä ympäröivien ja tukevien nivelsiteiden ansiosta. SI-nivelkipu voi olla toispuoleista ja tuntua alaselässä ja pakaran yläosassa viiltävänä kipuna. Raskaushormonien on todettu lisäävän SI-nivelen liikkuvuutta ja mahdollisesti tätä kautta alaselkäoireilua.

Noidannuoli eli lumbago kuuluu myös epäspesifiin alaselkäkipuun. Sen ajatellaan aiheutuvan selän jonkin kudoksen kuten esimerkiksi välilevyn tai nivelkapselin kipuhermopäätteiden ärsyyntymisestä. Noidannuolessa kipu alkaa äkillisesti – ja poistuu yleensä parin viikon sisällä.

– Luonto suojaa vaurioitunutta kudosta laittamalla niin sanotusti tukiliivin päälle. Vauriota ympäröivät lihakset aktivoituvat ja menevät jumiin. Parasta hoitoa on jatkaa tavanomaisia päivittäisiä toimia ja kevyttä liikuntaa lievästä tai kohtalaisesta selkäkivusta huolimatta.

Alaselkäkivun diagnosoimiseksi riittää anamneesi ja kliininen fyysinen tutkimus, jos mitään viitteitä vakavasta selkäsairaudesta ei ole. Sen jälkeen tilannetta jäädään seuraamaan.

Kuvantamista ei perusterveydenhuollossa suositella, sillä epäspesifissä alaselkäkivussa siitä ei ole hyötyä. Esimerkiksi lannerangan välilevyrappeumamuutokset ovat hyvin yleisiä ja kuuluvat normaaliin ikääntymiseen.

– Erään tiedon mukaan 50-vuotiaista yli puolella todetaan magneettikuvissa välilevyn rappeuma tai pullistuma.

Noin 60 prosentilla alaselkäkipu ja koettu haitta ovat merkittävästi lieventyneet kuukaudessa, ja noin 80 prosenttia on palannut töihin. Kipu kuitenkin uusiutuu noin neljäsosalla kolmen kuukauden kuluttua ja yli kahdella kolmasosalla vuoden kuluessa.

– Monilla vaiva tulee ja menee. Joillain kipu jatkuu yhtäjaksoisesti.

Pitkittynyt alaselkäkipu jaetaan ei-mekaanisiin, liikehäiriöihin ja liikekontrollin häiriöihin. Ei-mekaanisissa selkävaivoissa korostuvat psykososiaaliset tekijät kuten stressi, masennus, uniongelmat ja pelot. Kipu ”jää päälle”, kun kipukokemus muuttuu keskushermostossa.

Liikehäiriö tarkoittaa sitä, että selässä on rajoittunut liike yhteen tai useampaan suuntaan. Kun liikettä tehdään kivuliaaseen suuntaan, lihakset jännittyvät voimakkaasti. Taustalla voi olla ärsytys välilevyssä tai fasettinivelessä.

Liikekontrollin häiriössä selän hallinta on hukassa joko paikallaan seistessä tai selkää taivutettaessa. Usein kyseessä on rankaa tukevien syvien lihasten muuttunut toiminta.

– Selkä voi esimerkiksi kaareutua liikaa tai lantio tilttautua poikkeavalla tavalla.

Lepo ei selkäkipuista auta, vaan normaalia arkea ja kevyttä liikuntaa pitäisi jatkaa kivun sallimissa rajoissa.

– Selkä on yksi kehon vahvimmista rakenteista, eikä sitä saa rikki, vaikka liikkuminen koskisikin.

Hoidossa korostetaan lääkkeettömyyttä, mutta oireenmukaisia kipulääkkeitä voidaan käyttää tarvittaessa.

– Pitkittynyt selkäkipu vaatii moniammatillisen kuntoutuksen. Työikäisillä tärkeässä osassa ovat myös työpaikalla tehtävät toimet kuten osasairauspäiväraha ja työn kevennykset.

Kroonisilla kipupotilailla kuntoutukseen kuuluu lisäksi kivun- ja stressinhallinta. Arokoski korostaa, että kuntoutuksessa on pureuduttava myös kipua ylläpitäviin uskomuksiin, pelkoihin ja välttämiskäyttäytymiseen.

Lähteenä käytetty myös Käypä hoito -suositusta ja Selkäliiton Selkäkanavaa.

Teksti Tiina Suomalainen

Fysioterapeutille nopeasti

Tärkein syy alaselkäkivun pitkittymiseen on se, ettei hoitoon pääse ajoissa, sanoo OMT-fysioterapeutti Eira Karvonen.

– Terveyskeskuksissa lääkäreillä ei riitä aikaa tutkia selkäkipuista riittävästi. Potilaalle sanotaan, että tämä ei ole vaarallista, syö lääkkeet ja ole viikko tai kaksi sairauslomalla. Jos kipu pitkittyy, menee aikaa ennen kuin potilas pääsee hoitoon. Tutkimuksia odotellessa kipu vaikeuttaa elämää monin tavoin.

Hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi julkiselle puolelle on luotu fysioterapeuttien suoravastaanottoja, jonne ohjataan asiakkaita suoraan terveyskeskusten ajanvarauksesta. Suoravastaanotoilla fysioterapeutit on lisäkoulutettu tule-vaivojen tutkimiseen ja yksilölliseen ohjaukseen.

– Kivun taustojen selvittelyn ja kliinisten testien avulla voidaan kivun syy selvittää. Se löytyy usein kudosten ja rakenteiden virheellisestä tai liiallisesta kuormittumisesta.

Jos kipu on ärhäkkää, fysioterapeutti ohjaa tekemään ensin kivunhoitoharjoitteita. Kivun lievennyttyä ohjataan tekemään erilaisia liikkuvuus- ja liikkeenhallintaharjoitteita. Harjoitteiden kuormittavuutta lisätään asteittain. Usein alaselän hoitoon tarvitaan myös säännöllistä aerobista liikuntaa, joka kohentaa yleiskuntoa.

Tutkimusten mukaan tulokset fysioterapeuttien suoravastaanotosta ovat todella hyviä. On säästytty turhilta käynneiltä, kuvantamisilta ja lääkityksiltä. Myös kivun uusiutumiset ovat vähentyneet.

– Psykososiaaliset syyt ovat nykyään paljon esillä, kun puhutaan alaselkäkivuista. Ne eivät kuitenkaan sulje pois sitä, että kivun taustalla on myös fysiologisia ongelmia. Potilas voi tehdä paljon itse. Vaikka kipu olisi pitkittynyt ja siihen liittyisi murheita, saadaan tilannetta yleensä helpotettua.

Teksti Tiina Suomalainen

Mainos
Mainos