Eteisvärinä hidastaa vauhtia

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö. Sen aiheuttaa sydämen sykettä tahdistavien sähköisten impulssien häiriintyminen.

Kuvateksti
Pelkkä eteisvärinä ei yleensä uhkaa henkeä.

Eteisvärinän eli flimmerin taustalla on yleensä jokin rakenteellinen sydänsairaus tai altistava tekijä, kuten sydämen vajaatoiminta, läppäviat, sepelvaltimotauti tai kohonnut verenpaine. Eteisvärinäpotilaan sydämen normaalin rytmin ylläpitämiseen on uusia keinoja. Ne auttavat, kun eteisvärinän oireet häiritsevät jokapäiväistä elämää. Taistelu normaalin rytmin puolesta ei kuitenkaan ole itsetarkoitus eikä aina mahdollistakaan.

Yhä useampi on tottunut elämään sydämen pysyvän eteisvärinän kanssa. Vaikka vauhti on hiukan hidastunut, ennuste ja elämänlaatu ovat useimmilla pysyneet hyvinä.

– Aika auttaa. Ihminen sopeuttaa tekemisiään ja elimistö tottuu uuteen rytmiin. Vuoden kuluttua potilaat sanovat helpottuneena, että kyllä tämän kanssa sittenkin pärjää, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne.

Merkittävin eteisvärinää ennustava tekijä on ikä.

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, jonka aiheuttaa sydämen sykettä tahdistavien sähköisten impulssien häiriintyminen. Ne saavat sydämen eteiset ja kammiot supistelemaan epäsäännöllisesti ja eri tahtiin.

Hoitamattomassa eteisvärinässä pulssi on epäsäännöllinen ja usein tiheä, mikä aiheuttaa epämukavan, joskus tuskaisen olon. Koska värisevät eteiset eivät jaksa pumpata verta kammioihin, sydämen suorituskyky voi laskea jopa 30 prosenttia ja seisova veri on vaarassa hyytyä.

Eteisvärinän taustalla on yleensä jokin rakenteellinen sydänsairaus tai altistava tekijä, kuten sydämen vajaatoiminta, läppäviat, sepelvaltimotauti tai kohonnut verenpaine. Eteisvärinään myötävaikuttavat myös diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta, lihavuus, uniapnea ja krooniset keuhkosairaudet.

Merkittävin eteisvärinää ennustava tekijä on ikä. Alle 60-vuotiailla eteisvärinä on harvinainen, mutta ikääntyessään noin joka neljäs sairastuu siihen jossain vaiheessa. Eteisvärinäpotilaista noin 70 prosenttia on yli 65-vuotiaita.

Nuoret eteisvärinäpotilaat sairastavat yleensä niin kutsuttua itsenäistä eteisvärinää. Sen syytä ei tunneta, eikä sen taustalla ole altistavia sairauksia.

Krapulaflimmeri on itse aiheutettu rytmihäiriö, jonka laukaisee runsaan juomisen aiheuttama rasitus. Toisilla eteisvärinä voi alkaa levossa, esimerkiksi unen aikana. Tämä on tyypillistä entisille kestävyysurheilijoille.

Tavallisimmat oireet ovat sydämentykytys ja nopealyöntisyys, usein väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen. Kaikilla ei selviä oireita edes ole, vaan eteisvärinä voidaan todeta sattumalta. Toisilla kohtaukseen liittyvä tiheä pulssi tekee olon sietämättömäksi.

Eteisvärinäpotilaan hoitolinja valitaan kohtausten toistuvuuden, oireiden, liitännäissairauksien, rytmihäiriön keston sekä potilaan kunnon ja vireystilan mukaan. Hoidossa on kaksi päälinjaa: rytminhallinta ja sykkeenhallinta. Rytminhallinnassa pyritään palauttamaan sydämen normaali rytmi. Sykkeenhallinnassa tyydytään värinään, mutta pyritään lievittämään oireita pitämällä pulssi sopivana sekä rasituksessa että levossa.

Jos oireet ovat hankalat ja toiminnallinen haitta on suuri, yritetään rytminpalautusta mahdollisimman pian ja kaikin turvallisesti käytettävissä olevin keinoin. Pitkään jatkuessaan eteisvärinä ruokkii itse itseään muokkaamalla eteisen sähköistä ja mekaanista toimintaa. Rytmihäiriö pitkittyy ja rytmin palauttaminen vaikeutuu.

– Osalla potilaista eteisvärinäkohtaus voi mennä ohi muutaman tunnin lepäilyn jälkeen. Joillakin on käytössään sairaalassa testattu tehokas ja turvallinen rytmin palauttava lääke, jonka he voivat ottaa itsenäisesti kotona.

Päivystykseen hakeutuvan eteisvärinäpotilaan rytmi pyritään palauttamaan joko suonensisäisellä lääkehoidolla tai sähköisellä rytminsiirrolla, joka tehdään nukutuksessa.

Pelkkä eteisvärinä on harvoin henkeä uhkaava sairaus.

Akuutissa, alle kaksi vuorokautta, kestäneessä eteisvärinässä rytminsiirto voidaan tehdä ilman edeltäviä tutkimuksia tai hoitoja. Yli kaksi vuorokautta jatkuneessa flimmerissä rytminsiirtoon voidaan ryhtyä vasta, kun on varmistettu, ettei sydämessä ole verihyytymiä. Tämä edellyttää riittävän kauan kestänyttä hyytymisen estohoitoa varfariinilla tai dabigatraanilla.

Kiireellisissä tapauksissa voidaan tehdä sydämen ultraäänitutkimus ruokatorven kautta. Näin voidaan ennen rytminsiirtoa varmistaa, ettei sydämen eteisissä tai poukamissa ole hyytymiä.

Normaali rytmi palautuu yleensä lääke- tai sähköhoidolla helposti. Parhaassa tapauksessa rytmi voi pysyä ennallaan vuosia, mutta paljon todennäköisemmin värinä uusiutuu. Joskus jo muutaman tunnin, päivän tai viikon aikana.

Jos potilaan oireet ovat voimakkaita, eivätkä muut hoidot tehoa, voidaan valita ablaatiohoito. Se on potilaalle raskas mutta parhaassa tapauksessa eteisvärinän parantava vaihtoehto. Katetriablaatiossa mennään verisuonien kautta sydämen sisään, etsitään vasemmasta eteisestä rytmihäiriöitä aiheuttavat pesäkkeet ja eristetään ne sähköisesti.

Pelkkä eteisvärinä on harvoin henkeä uhkaava sairaus, mutta hoitamattomana se voi johtaa sydänperäiseen, usein hyvin laajaan ja vakavaan aivohalvaukseen. Tutkimusten mukaan 60 prosenttia eteisvärinäpotilaitten aivoinfakteista voidaan kuitenkin estää.

– Tärkeintä on oikein toteutettu veren hyytymisenestohoito, jota jatketaan rytminsiirron jälkeen vähintään neljä viikkoa. Toistuvassa tai pysyvässä eteisvärinässä hoito on elinikäinen.

Kaikki flimmeripotilaat, esimerkiksi itsenäistä eteisvärinää sairastavat nuoret, eivät tarvitse veren hyytymisenestolääkitystä. Sen käyttö perustuu aina veren hyytymisen ja toisaalta verenvuodon riskin arvioimiseen.

Käytetyin hyytymisenestolääke on varfariini. Sen rinnalle on hiljakkoin hyväksytty kaksi uutta, hiukan eri tavoin hyytymisjärjestelmään vaikuttavaa lääkeainetta: dabigatraani ja rivaroksabaani.

Ne ovat varfariinia helpompia käyttää, koska ne eivät vaadi säännöllisiä verikontrolleja ja annos voi olla vakio. Niiden yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa ovat vähäisemmät eikä ruokavalio vaikuta niiden tehoon.

– Uudet lääkkeet ovat tervetullut vaihtoehto erityisesti niille potilaille, joiden varfariinihoito on ollut yhtä vuoristorataa. Useimmille varfariini kuitenkin sopii ja hoito toteutuu hyvin. Heillä ei ole mitään syytä vaihtaa lääkettä.

Uusien lääkkeiden huono puoli on, ettei niille löydy vuototilanteissa tehokasta vastavaikuttajaa. Ne ovat myös varfariinia kalliimpia eikä niiden korvattavuudesta ole tehty ratkaisuja.

– Tiheiden kontrollikäyntien päättyminen voi olla myös haitta, jos potilaan terveydentilan seuranta heikkenee. Sitä paitsi uusiakin lääkkeitä pitää käyttää aivan yhtä säännöllisesti ja pitkäjänteisesti kuin varfariinia.

Aikaisemmin pienemmän riskin potilaille suositeltiin asetyylisalisyylihapon käyttöä eteisvärinään liittyvän aivoinfarktin estohoitona. Nyt siitä ollaan paljolti luopumassa. Asetyylisalisyylihapon vuotohaitat ovat yhtä pahat kuin varfariinilla, mutta teho on paljon huonompi.

Eteisvärinän päätyypit

  • Kohtauksittainen: Eteisvärinä määritellään kohtauksittaiseksi, jos se kestää alle seitsemän päivää (yleensä alle 48 tuntia) ja normaali sinusrytmi palautuu itsestään.
  • Jatkuva: Kestää hoitamattomana yli viikon, mutta sinusrytmi voidaan palauttaa sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla.
  • Pitkään jatkunut: Tilanne, jossa potilas ohjataan invasiiviseen hoitoon, vaikka rytmihäiriö on jatkunut yli vuoden.
  • Pysyvä: Rytmihäiriö hyväksytään, koska rytminsiirto ei onnistu tai sitä ei pidetä aiheellisena.

Käypä hoito

Julkaistu Tehy-lehdessä 2/2012

Suosittelemme sinulle

Tehy
16.3.2021
Tehy
22.3.2021