Kuuntelemisen esteenä voi olla kiire, mutta joskus myös omat ennakkoluulot ja asenteet, Raili Gothóni sanoo. Hän on Helsingin yliopiston dosentti ja työskennellyt sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden työnohjaajana. Ennakkoluuloja voi syntyä kipukohdista, jotka ovat jääneet omassa elämässä käsittelemättä.
”Kun asiakkaat nostavat esille samantyyppisiä kipukohtia kuin työntekijällä on käsittelemättä, tämä ei halua tarttua niihin vaan työntää ne syrjään. Siksi omien tunteiden ja ennakkoluulojen tunnistaminen auttaa kuuntelemaan toisia vapaammin.”
Gothónin mukaan itsetuntemus on edellytys toisten ihmisten hyvälle hoidolle. Kun alkaa sanoittaa ja tunnistaa asenteitaan, ne eivät vaikuta enää niin vahvasti.
”Jos esimerkiksi oma seksuaalisuus ahdistaa, on vaikea kuunnella ihmistä, joka pohtii omaa seksuaalisuuttaan tai oikeuttaan olla juuri sellainen kuin on.”
Jos jokin tilanne töissä tuntuu vaikealta, kannattaa miettiä, mistä se voisi johtua.
”Voi vaikka pohtia, miksi en halua tavata juuri tämän henkilön omaisia tai miksi reagoin johonkin asiaan niin voimakkaasti. Mahdoinko ylireagoida?”
Joskus kuuntelemista voi vaikeuttaa empatiakuilu. Sellainen voi Gothónin mukaan syntyä, jos vastakkain on kaksi hyvin erilaista ihmistä. Myötätunnon kokeminen on helpompaa sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka muistuttavat itseä tai joiden kokemukset ovat tuttuja.
Gothónin mukaan jokaisen olisi hyvä tunnistaa omat empatiakuilunsa.
Empatiakuilu voi syntyä myös silloin, kun toinen käyttäytyy vihamielisesti eikä itsellä ole keinoja hallita tilannetta. Tai jos hoitaja kokee, että ongelmissa oleva on itse aiheuttanut tilanteensa.
Itsetuntemus tarkoittaa myös omien pimeiden puoliensa tunnistamista. Kun ammattilainen tunnistaa ne, hänen on helpompi hyväksyä myös asiakkaiden pimeät puolet.
”Asiakkaat itse eivät niitä välttämättä tunnista tai ne tulevat esiin vasta, kun ihminen on sairaana tai ongelmissa.”
Syvimmillään itsensä kuuntelu on omien tunteiden, arvojen ja elämänhistorian kipukohtien ja onnellisuutta tuovien asioiden tunnistamista.
”Henkilö, joka tunnistaa omat tunteensa ja tapansa reagoida, kykenee käsittelemään pelkojaan, kateuttaan ja tarvettaan olla toiselle mieliksi tai halua syyttää muita vaikeuksistaan. Itsetuntemus helpottaa keskittymistä toisen ihmisen kuuntelemiseen.”
Miten itseään voi sitten kuunnella? Kysymällä kysymyksiä, Gothóni vastaa. Kysymyksiä voi kysyä silloin, kun olo on hämmentynyt tai haluaa tarkistaa, mikä omassa elämässä on olennaista.
”Jos esimerkiksi haluat antaa aikaa perheellesi, miten varmistat sen miettiessäsi viikon ohjelmaasi?”
Sisäisellä dialogilla ihminen voi selventää, mikä omassa elämässä on hyvää tai mitkä ovat ristiriitatilanteita, jotka vaivaavat jatkuvasti.
Itseltään voi kysyä vaikka, millaiset lapsuuden ja nuoruuden muistot minua sitovat. Mistä voi juontaa, että pyrin jatkuvasti täydellisyyteen tai koen olevani alamittainen? Mitä sukupuu voi kertoa? Ketkä kannustivat minua, ketkä vähättelivät?
”Sisarukset muistavat usein samat tilanteet eri tavalla. Oma kokemus on molemmille totta. Tapahtumien miettiminen yhdessä voi olla silmiä avaavaa.”
Kuunnellaksesi itseäsi sinun ei tarvitse mennä mihinkään erityiseen luksuspaikkaan kuten hyvinvointiretriittiin. Aikaa sille on kuitenkin varattava, sillä kiireessä kuuntelu ei onnistu.
Tarvitset aikaa, rauhaa sekä mielellään kynän käteen, joskus myös toisen ihmisen puhekumppaniksi. Eduksi on, jos saat rauhoittua omassa mielipaikassasi, johon liittyy myönteisiä kokemuksia ja muistoja.
”Vastauksia ei tule hetkessä eivätkä ne ole aina mieluisia. Itsensä kuuntelu voi tehdä kipeää, kun omat pimeät puolet paljastuvat. Se myös vahvistaa, kun huomaat, ettei kukaan muu voi määritellä sinua. Olet arvokas omana itsenäsi.”
Potilaat ja asiakkaat hyötyvät itsensä tuntevasta ammattilaisesta monin tavoin.
”Kuunteleva ammattilainen ei enää katso asiakastaan jonkin ryhmän edustajana tai omien ennakkoluulojensa kautta vaan yksilönä. Ja tämän asiakas huomaa.”
Mutta mitä teen, jos en aina jaksa kuunnella asiakkaita vaikka pitäisi? Useita vuosia sairaalateologina toiminut Gothóni tietää tunteen.
”Sehän on täysin inhimillistä. Jokaisella on omassa elämässään sykeröitä. Työyhteisössä kannattaa sanoa, että tänään voimani ovat vähissä. Myös työpäivän aikana voi sattua koettelevia asioita. Esimerkiksi kuoleva potilas ei saakaan rauhaa tai psykiatrinen potilas imaisee energiat.”
Jaksamiseenkin auttaa itsensä kuuntelu ja sen ymmärtäminen, että jokaisella on oikeus olla itselleen armollinen. Itseään ei kannata soimata laiskaksi tai huonoksi.
”Eihän hyvä ammattilainen ole sellainen, joka yrittää olla hampaat irvessä ystävällinen. Ihmiset aistivat herkästi kehon kielen ja huomaavat, jos ilmeet ja eleet ovat ristiriidassa puheen kanssa.”
Kun omat voimat ovat vähissä, riittää, että on arkisen kohtelias. Raili Gothóni muistuttaa, että tukevassa tuolissa on neljä jalkaa. Samoin jokaisella tulisi olla töiden lisäksi muita elämää rikastuttavia asioita. Jos jokin jalka pettää, muilla vielä pärjää.
”Mutta jos jäljellä on vain yksi, työ, voi käydä niin, että jalan pettäessä putoaa pohja koko elämältä.”
Teksti: Merja Perttula
Kun elämä hämmentää, haastattele itseäsi
- Kun teet potilastilanteista muistiinpanoja, pohdi, millainen oli oma osuutesi tilanteessa. Mitä voisit oppia? Kun sanoitat asioita, ajatuksia on helpompi käsitellä.
- Mieti, millaiset ihmiset herättävät myötätuntoa ja millaiset vastenmielisyyttä? Mistä se voi johtua?
- Kirjoita tai piirrä elämäkertasi. Millaisia merkittäviä käännekohtia siihen sisältyy? Miten ne ovat vaikuttaneet? Mihin ne ovat vieneet?
- Tee sukupuu ja perhekartta. Millaisia muistoja henkilöihin liittyy? Tunnistatko suvun salaisuuksia? Miten ne ovat vaikuttaneet? Kuka on kannustanut sinua? Löytyykö jokin asia, joka on painanut jatkuvasti mieltäsi tai henkilö, jolle on mahdotonta antaa anteeksi? Miten vapautuisit katkeruudesta?
- Mistä saat tällä hetkellä voimaa? Mikä elämässäsi on olennaista ja merkityksellistä?
- Osaatko pitää huolta hyvinvoinnistasi? Oletko valmis ottamaan vastaan apua?
Raili Gothóni: Kuuntelijan käsikirja, PS-Kustannus 2020
