Käytä ääntäsi oikein

Tasapaino edistää hyvää äänen käyttöä. Asento määrää, miten vapaasti lihakset toimivat ja miten hyvin hengitys kulkee. Lysähtänyt asento pienentää rintakehän ilmatilaa ja estää luonnollisen hengityksen. Kun tiedostaa jännitykset, on helpompi pysyä rentona.

Puhumiseen tarvitaan enemmän ilmaa kuin lepohengitykseen. Puhuessa kannattaa hengittää nenän kautta, koska se pitää äänihuulet kosteina. Hengittäminen on automaattista, mutta siihen pystyy jonkin verran vaikuttamaan. Ääni heikkenee, jos rintakehä ei jousta. Tällöin hengitys vääristyy, ja jännitys leviää kurkunpäähän.

Ääni vapautuu, kun ottaa ilmaa ja avartaa nenää ennen suun avaamista. Tällöin nenäontelo tuntuu ikään kuin laajentuvan. Syviä vatsalihaksia voi kokeilla jännittää liioitellusti, jolloin kurkunpää vapautuu. Myös nielaiseminen rentouttaa kurkunpäätä.

Närästys voi ärsyttää kurkunpäätä ja kuulua äänessä.

Kun ääni muuttuu kireäksi, siihen tulee helposti kielteinen sävy. Äänen ilmaisu köyhtyy, ja pahimmassa tapauksessa viesti vääristyy. Kuulija erottaa viestin ja äänensävyn välisen ristiriidan, mikä muuttaa viestin epäuskottavaksi. Esimerkiksi lapsi uskoo paremmin neuvoja, jos aikuinen osaa hallita ääntään.

Kurkunpään käheyttä ei kannata hoitaa rykimällä, sillä se puristaa äänihuulet yhteen. Tästä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Parempi on ähkäistä kevyesti ja nielaista. Lääkäriin on syytä mennä, jos kurkku on puhumisen jälkeen kipeä, äänessä on toistuvia häiriöitä tai kurkunpää vaatii selvittelyä. Esimerkiksi närästys voi ärsyttää kurkunpäätä ja kuulua äänessä.

Omat äänivarat on syytä tuntea, jotta tietää, milloin ponnistelee liikaa. Rajat ylittyvät, jos puhuu turhan paljon, liian kovalla äänellä tai pitkään ilman taukoja. Äänilepo ei tarkoita täydellistä vaikenemista, vaan sitä, että puhuu vain välttämättömät asiat. Kuiskaaminen ei ole lepoa. Kuiskatessa kurkunpää jännittyy ja äänihuulten läpi kulkee voimakas ilmavirta.

Marketta Sihvo ja Maija Paavilainen: Terve ääni. 2006.

Julkaistu Tehy-lehdessä 4/2012