Putkirullalla hieromisen pitäisi rentouttaa. Liian kova käsittely voi kiristää faskioita entisestään. Kuva iStock.

Keho jumittaa, auttaako putkirulla? Fysioterapeutti vastaa

Faskiakäsittelyn ei pidä sattua, sanoo faskiaalisiin tekniikoihin erikoistunut fysioterapeutti Marko Grönholm.

1. Mitä faskia on?

Jokainen lihaa käsitellyt on törmännyt faskiaan – lihaskalvoksi kutsuttuun kalvoon, joka leikataan pois lihan päältä. Faskiaa on myös paljon muualla. Se on kerroksittaista, koko kehon kattavaa sidekudosta, joka ympäröi ja yhdistää verkkomaisesti toisiinsa kehon muut kudokset.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Syvempi faskia on kalvomaisempaa kudosta, pinnallinen puolestaan pesusienimäistä pehmytkudosta. Faskiaa löytyy niin lihasten, nivelten, luiden, verisuonten kuin hermojen ympäriltä ja väleistä.

2. Miksi faskioista puhutaan nykyään niin paljon?

Aiemmin ajateltiin, että faskiat vain suojaavat niiden alla olevia rakenteita. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ymmärrys on lisääntynyt. Nykyään tiedetään, että faskioilla voi olla suuri merkitys liikkeen- ja voimantuoton toimintahäiriöissä.

Faskiakudos suojaa lihasta, kantaa osan sille tulevasta kuormasta ja toimii voiman välittäjänä lihasten välillä.

Kaikkia liikkumisen ongelmia faskioilla ei voi tietenkään selittää, vaikka keskustelusta välillä sellaisen vaikutelman saakin.

3. Millaisia ongelmia faskioihin liittyy?

Lihas ja faskia ovat tiivis pari. Faskiassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat lihasten toimintaan ja toisinpäin. Esimerkiksi kovin yksipuolinen rasitus on faskialle hallaa, sillä se kiristää myös lihasta ympäröivää kudosta. Juoksijan penikkatauti on tyypillinen kuormitusvirheestä johtuva faskiavaiva.

Yksipuolinen rasitus voi olla myös työperäistä. Jos ihminen tekee toisella kädellään koko työpäivän yhtä liikettä, tämän liikesuunnan faskiakudokset vahvistuvat liikaa ja voivat alkaa rajoittaa muita liikesuuntia. Tämä näkyy asentovirheinä ja tuntuu kipuna.

Liikkumattomuus voi aiheuttaa faskiaan kiinnikkeistöä, jonka aiheuttama kireys aistitaan pistelevänä, ehkä leikkaavana kipuna. Pahimmillaan oireileva faskia repeää ja aiheuttaa lisää kudosvaurioita.

4. Kuinka kireää faskiaa voidaan helpottaa?

Tapoja käsitellä faskioita on useita. Kansankielessä puhutaan monesti kireiden faskioiden ”avaamisesta”. Tosiasiassa faskiaa ei voi avata kuin leikkaussalissa veitsellä. Sen sijaan faskiakudoksen jännitystä voidaan helpottaa sitä vapauttavilla manuaalisilla tekniikoilla.

Faskiakudos on luonteeltaan viskoelastista. Se on kuin kuminauhaa, joka venyy hetkellisesti, mutta palautuu nopeasti alkuperäiseen mittaansa. Sitä ei voi venyttää, mutta sen joustavuutta voidaan lisätä parantamalla sen kerrosten välistä liukuvuutta. Kalvokerrosten välissä on hyaluronihappoa, jonka olomuotoon vaikuttavat käsittelyn aiheuttama paine ja lämpö.

Fysioterapeuttien lisäksi osa osteopaateista, naprapaateista ja hierojista on kouluttautunut faskiakäsittelyihin.

5. Miksi faskiakäsittely sattuu?

Faskiakudoksessa on paljon hermopäätteitä, jotka reagoivat kosketuksen aiheuttamaan paineeseen. Käsittely pitäisi kuitenkin tehdä tavalla, joka ei aiheuta haittaavaa kipua.

Kipu ei ole käsittelyn tehon mittari, päinvastoin. Se ylläpitää sitä jännitystä, jota käsittelyllä pyritään vähentämään.

6. Kannattaisiko kotiin tai työpaikan taukotilaan hankkia putkirulla faskioiden itsehoitoon?

Niillä hieromalla kudoksiin voidaan kohdistaa painetta. Se voi parantaa aineenvaihduntaa ja rentouttaa sitä kautta. Paine tulee kudokseen kohtisuoraan, toisin kuin ammattilaisen tekemässä käsittelyssä. Manuaalisessa käsittelyssä faskiakudosta lähestytään tietystä kulmasta ja kudoskerroksia liikutetaan suhteessa toisiinsa.

Kovat ja hyvin nystyräpintaiset pallot ja rullat unohtaisin, samoin voimallisen rullauksen. Ne voivat aiheuttaa kudoksiin mikrotraumoja, jotka voivat kiristää faskioita entisestään. Mieluummin hankkisin taukotilaan tangon roikkumista varten ja hörppäisin kahvini syväkyykyssä.

7. Miten faskiavaivoja voi ehkäistä?

Monipuolinen, kaikkia liikesuuntia hyödyntävä kehon käyttö ehkäisee kudosvaurioita. Liikkumisessa kannattaa muistaa kohtuus ja edetä tavoitteisiin maltilla, jotta kudokset ehtivät sopeutua muutoksiin.

Passiivinen venyttely ei käy faskian täsmähoidoksi kudoksen viskoelastisuuden vuoksi. Sen sijaan aktiivinen liikkuvuusharjoittelu on faskioille hyväksi. Liikkuvuusharjoittelussa liike etenee usein nivelen ääriasentoon saakka, mutta venytyksen lisäksi se kuormittaa ja vahvistaa kudoksia. Kuormitetussa liikkuvuusharjoittelussa nivelten ääriasennoissa tehdään samalla lihastyötä. Vahvistuneet kudokset ovat entistä paremmin käytettävissä, mikä ennaltaehkäisee ääriasentoihin liittyvien vammojen riskejä.

Asiantuntijana fysioterapeutti Marko Grönholm, joka kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia faskiaalisten manuaali- ja liiketekniikoiden monipuoliseen ja toiminnalliseen soveltamiseen.

Luettavaa aiheesta: James Earls ja Thomas Myers (suom. Marko Grönholm): Faskia vapaaksi – Keho tasapainoon. VK-kustannus Oy 2016.

Teksti Virve Järvinen

 

Mainos
Mainos