Keskosuus näkyy kunnossa vielä yli parikymppisenä

Terveydenhoitajan on syytä kannustaa liikunnan pariin erityisesti keskosena syntyneiden perheitä, sanoo väitöstutkimuksen tehnyt lääkäri Marjaana Tikanmäki.

Kuvateksti
Keskosena syntyneet liikkuvat nuorina aikuisina ikätovereitaan vähemmän. Kuva: iStock

Väitöstutkimuksesi mukaan keskosena syntyneet liikkuvat nuorina aikuisina vähemmän kuin ikätoverinsa. Heillä on myös muita heikompi lihaskunto. Mistä on tarkemmin ottaen kyse?

Ennen raskausviikkoa 34 syntyneet keskoset liikkuivat 23-vuotiaina keskimäärin kolmanneksen vähemmän kuin täysiaikaisena eli vähintään 37-viikkoisena syntyneet. He myös kokivat kuntonsa huonommaksi. Punnerrustestillä mitattu lihaskunto oli kaikilla ennenaikaisesti syntyneillä heikompi.

 Miksi keskosena syntyneet liikkuvat muita vähemmän?

Selkeää syytä ei toistaiseksi tiedetä. Äidin raskaushäiriöillä, keskosuuteen liittyvillä taustatekijöillä ja sairauksilla tai sosioekonomisilla tekijöillä ei ollut tutkimuksemme mukaan vaikutusta. Keskosuuteen liittyy kuitenkin ominaisuuksia, jotka saattavat vaikuttaa liikunta-aktiivisuuteen: vähäisempi lihasmassa, heikommat motoriset taidot, vähäisempi lihaskunto sekä heikompi näöntarkkuus ja keuhkojen toiminta.

On myös arveltu, että vanhemmat voivat kohdella keskosta suojelevasti, millä saattaa olla merkitystä harrastusten tai liikuntalajien valinnassa.

Miten äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat voisivat ottaa tutkimustulokset huomioon perheitä tavatessaan?

Keskosina syntyneillä on todettu muita enemmän muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, joiden ehkäisyssä liikunta on hyödyksi. Asia kannattaa kääntää positiiviseksi ja pohtia yhdessä perheen kanssa, mitkä olisivat lapselle ja perheelle mukavalta tuntuvia liikuntamuotoja ja kannustaa niiden pariin. Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa aikuisuuteen ja pienentää sairausriskejä.

Lääketieteen tohtori Marjaana Tikanmäki on erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja erikoistuva lääkäri Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikalla. Hänen väitöstutkimuksensa löydät täältä.

Teksti Ulla Ojala