Tyypilliseen oirekuvastoon kuuluu nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, uutena alkanut tai pahentunut yskä ja hengenahdistus. Hyvin iäkkäillä ainoita oireita voivat olla sekavuus sekä poikkeuksellinen väsymys ja sairauden tunne.
Keuhkokuume-epäily on tutkittava aina päivystyksessä. Diagnoosi varmistuu verikokeen ja röntgentutkimuksen avulla.
Keuhkokuume sekoitetaan petollisen helposti keuhkoputkentulehdukseen eli bronkiittiin. Se on pinnallisempi limakalvoperäinen sairaus, jonka oireet häviävät yleensä itsestään.
Akuutin keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen oireet ovat pitkälti samankaltaiset, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Pekka Honkanen.
– Potilaan tullessa vastaanotolle akuutin yskän takia, tulee pohtia, onko syynä esimerkiksi flunssa vai onko kyseessä alahengitystietulehdus.
Keuhkokuumeen voi saada monista syistä. Tavallisimmin se johtuu samoista viruksista tai bakteereista, jotka aiheuttavat ylähengitystietulehduksia.
Valtaosa keuhkokuumepotilaista pärjää sairauden kanssa kotiolosuhteissa.
Yleisin aiheuttaja on Streptococcus pneumoniae eli pneumokokkibakteeri. Suurimmalla osalla terveitä ihmisiä tämä bakteeri elää nenän ja kurkun takaosassa ilman, että kantaja edes oireilee. Päästessään normaalisti steriileille alueille, kuten keuhkoihin ja vereen, voi seurata hengenvaarallinen sairaus, kuten verenmyrkytys tai aivokalvontulehdus.
Käypä hoito -ohjeistuksessa todetaan, että keuhkokuumetta ja sen vahvaa epäilyä tulee hoitaa ensisijaisesti amoksisilliini-antibiootilla.
Valtaosa potilaista pärjää sairauden kanssa kotiolosuhteissa, tähdentää Honkanen. Keuhkokuumeen paraneminen kestää kuitenkin paljon pidempään kuin flunssan.
Riskiä sairastua keuhkokuumeeseen lisäävät muun muassa krooniset keuhkosairaudet, erityisesti keuhkoahtaumatauti. Muita riskitekijöitä ovat tupakointi, alkoholismi, muu vaikea yleissairaus kuten diabetes, sydämen, maksan ja munuaisten vajaatoiminta, syövät ja aivoverenkiertohäiriöt, immuunivajaus sekä immunosupprimoiva lääkitys, kuten biologiset lääkkeet ja korkea-annoksinen kortisoni.
Pikkulapset ja yli 65-vuotiaat saavat keuhkokuumeen todennäköisemmin. Riskiä lisää aikaisemmin sairastettu keuhkokuume, huono suuhygienia, runsaat lapsikontaktit sekä influenssakausi.
Pikkulapset ja yli 65-vuotiaat saavat keuhkokuumeen todennäköisemmin.
Tupakansavun ohella tietyt muutkin sisään hengitetyt myrkyt luovat otollisemmat olosuhteet keuhkokuumeelle. Allergy and Clinical Immunology -lehdessä tammikuussa julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että dieselpolttoaineen hiukkasten pääsy elimistöön estää hengitysteiden makrofagien toimintaa. Makrofagit ovat tärkeitä immuunisoluja, jotka taltuttavat bakteeri-infektioita ja poistavat haitallisia vierasaineita kehosta. Tämän seurauksena bakteereilla on helpompi pääsy keuhkoihin. Lopulta bakteerit pääsevät siirtymään verenkiertoon, mikä voi edelleen laukaista vakavia sairauksia.
Altistuminen ilmassa esiintyville hiukkaspäästöille voikin olla tutkimuksen mukaan yksi keskeinen selitys sille, miksi vaaraton pneumokokkitartunta muuttuu keuhkokuumeeksi.
Keuhkokuumetta edeltää usein ylähengitystieinfektio tai keuhkoputkentulehdus. Niinpä olennaista on ehkäistä niiden syntyä.
– Yksinkertaisin tapa vähentää myös keuhkokuumeen sairastumisen riskiä on riittävä käsienpesu ja käsihuuhteen käyttö. Tupakat kannattaa tumpata lopullisesti, Pekka Honkanen sanoo.
Influenssarokote ehkäisee myös keuhkokuumetta.
Keuhkokuumetta voidaan torjua lisäksi vastustuskyvyn vahvistamisella rokotteilla. Joulukuussa 2019 julkaistussa australialaistutkimuksessa ilmeni, että pneumokokkirokote vähensi lasten vakavia keuhkokuumetapauksia 35 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lasten pneumokokkirokotukset ovat vähentäneet merkittävästi myös rokottamattomien aikuisten sairaalahoitoon johtaneita keuhkokuumeita.
THL suosittelee pneumokokkirokotuksia henkilöille, jotka kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin. Koska influenssa on merkittävä keuhkokuumeen riskitekijä, keuhkokuumeen ehkäisyyn suositellaan myös influenssarokotetta.
Koronavirus voi runnella keuhkoja
Pandemiaksi levinnyt covid-19 kuuluu koronavirusten ryhmään. Koronavirukset aiheuttavat nimenomaan hengitystiesairauksia, ja osalla potilaista virus näyttää iskevän keuhkoihin, mistä voi seurata keuhkokuume.
Lancet-lehti julkaisi tammikuussa tutkimuksen, jossa tarkasteltavana oli 41 potilasta. He olivat saaneet covid-19-virustartunnan Wuhanin alueella Kiinassa ja joutuneet tartunnan vuoksi sairaalahoitoon. Enemmistö potilaista oli työikäisiä, 18–64-vuotiaita. Joukossa oli 13 potilasta, joilla oli jokin perussairaus.
Sairauden puhkeamisvaiheessa oireet vaihtelivat suuresti, mutta oireiden edetessä kaikille 41 potilaalle kehittyi keuhkokuume. Kaikista potilaista kolmannes vaati tehohoitoa, yli 65-vuotiaista potilaista teho-osastolle joutui puolet. Kuusi potilasta menehtyi tartuntaan.
Kiinalaistutkimuksen potilaat olivat vaikeasti sairastuneita eli he eivät edusta infektion yleistä taudinkuvaa, muistuttaa Pekka Honkanen. Valtaosa covid-19-tartunnoista maailmalla on ollut vähäoireisia.
– Osa potilaista tarvitsee tehohoitoa, jonka syynä tavallisesti on hengitysvajaus keuhkorakkuloiden täyttyessä tulehdusnesteellä. Keuhkokuumeen lisäksi vajaukseen voi johtaa myös äkillinen hengitysvajausoireyhtymä ARDS, jossa keuhkot painuvat kasaan.
Kiinalaiset tutkijat kertovat myöhemmässä Lancet-lehden julkaisussa, että virus mutatoitui erilaiseksi. Koronavirus oli erityisen vaarallinen Wuhanin karanteenialueella ennen tammikuun 23. päivää. Viruksen seuraava kanta aiheutti taudin varhaisessa vaiheessa korkeintaan vain lieviä oireita.
Teksti Lauri Seppälä
