Onnellinen ihminen elää arvojensa mukaan. Mitä se tarkoittaa?
Menetkö pyörällä vai autolla? Autatko työkaveria vai et? Teemme joka päivä kymmeniä arvovalintoja.
– Aiemmin normit ohjasivat elämää enemmän. Nykyään elämänalue, jolla teemme arvovalintoja, on suurempi, sanoo emeritusprofessori Klaus Helkama Helsingin yliopistosta.
Hän on tutkinut suomalaisten arvoja vuosikymmeniä.
Arvojen mukainen elämä tekee tutkitusti onnelliseksi, mutta ihmiset eivät aina tunnista arvojaan ja niihin sopivaa toimintaa. Ihmiset elävät myös ristiriitaisesti. Tutkimuksissa suomalaisten toisiksi tärkein arvo on terveys, mutta emme elä silti kovin terveellisesti.
Arvojen mukainen elämä ei myöskään aina onnistu. Vaikka olisi omien arvojen mukaista ostaa luomuruokaa, siihen ei ole välttämättä varaa. Tai vaikka haluaisi olla vastassa ekaluokkalaista kotona koulun jälkeen, sekään ei ole mahdollista.
– Arvoristiriitojen kokeminen on kuluttavaa. Tutkimusten mukaan ihmiset yrittävät välttää niitä vaihtamalla ympäristöä tai muuttamalla arvoja. Jos jokin ei ole mahdollista, ihmiset muuttavat vähän arvojaan, Helkama kertoo.
Arvot tulevat esiin etenkin valintatilanteissa ja kriiseissä. Moni kertoo esimerkiksi sairastuttuaan, että arvot menivät uusiksi. Filosofi Frank Martelan mielestä valintatilanteissa kannattaa miettiä, mitä asia tarkoittaa oman elämän kannalta.
– Arvot ovat päätöksissä läsnä ainakin tiedostamatta. Omat arvot kannattaa kuitenkin tiedostaa, Martela sanoo.
Hän työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa.
Kannattaa viettää aikaa erilaisten ihmisten kanssa.
Martelan mielestä omat arvot kannattaa kirjoittaa ylös ja miettiä niiden pohjalta, mitä hyviä ja huonoja puolia päätöksissä on.
– Se voi olla yksi tehokas tapa tehdä arvot näkyviksi, Martela sanoo.
Samalla kannattaa miettiä, mistä arvot ovat peräisin.
– Omaksumme arvoja esimerkiksi vanhemmiltamme ja muilta ympärillä olevilta ihmisiltä. Jos arvojaan ei koskaan pohdi, voi päätyä elämään ulkoa saneltujen arvojen mukaan, Martela toteaa.
Omat arvot on helpompi tunnistaa, kun altistaa itsensä monenlaisille arvoille.
– Kannattaa viettää aikaa erilaisten ihmisten kanssa ja yrittää aidosti ymmärtää toisenlaisia arvomaailmoja.
Hoitoalalla tämä voi tapahtua helposti ihmisiä kohdattaessa.
Kun tunnistaa omat arvonsa, on helpompi elää niiden mukaan. Arvojaan kannattaa noudattaa johdonmukaisesti, jotta voi hyvin. Kompromisseja joutuu toki edelleen tekemään.
– Joudumme hyväksymään, ettei elämä ole koskaan ideaalia, Martela myöntää.
Arvojen törmäykset ovat hankalia, sillä ne tapahtuvat yleensä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Puolison, äidin, työkaverin tai koulun vanhempainyhdistyksen aktiivin arvot ovatkin erilaiset kuin omasi. Se selviää, kun teille tulee riita.
Jotta riidassa voi päästä eteenpäin, arvot on syytä määritellä. Mitä hyvä hoito tarkoittaa missäkin tilanteessa? Entä perheen etu? Kuinka ison kompromissin voit tehdä ilman, että se alkaa tuntua pahalta?
Arvot jäävät helposti abstraktiksi hymistelyksi. Miten arvoista saisi kunnollisen otteen?
Psykoterapeutti Arto Pietikäisen mielestä arvoista saa kiinni, kun kysyy itseltään, mikä elämässä on tärkeää, mihin todella haluaa käyttää aikaansa ja mikä palkitsee sisäisesti. Perhe, terveys ja työ eivät ole käyttäytymisterapeutti Pietikäisen näkökulmasta arvoja vaan elämänsisältöjä.
– Ihmiset sekoittavat arvot tavoitteisiin. Ihmiset saattavat ajatella, että haluan esimerkiksi puolison ja perheen tai tietynlaisen työn, mutta ne eivät ole arvoja vaan tavoitteita, Pietikäinen sanoo.
Mitä toivoisin aikuisten lasteni sanovan minusta?
Arvot saa Pietikäisen mielestä kirkastettua kysymällä itseltään kysymyksiä, jotka antavat käyttäytymisvinkkejä. Jos perhe on tärkeä, arvokysymys kuuluu, millainen vanhempi haluan olla lapsilleni. Jos pääsisin kuuntelemaan aikuisten lasteni puhuvan minusta, mitä toivoisin heidän sanovan? Entä työkavereiden tai ystävien? Miten toivon puolison kuvailevan minua?
Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa Pietikäisen mielestä määrittelemään, millainen ihminen haluaa olla. Sitä kautta kirkastuu, kuinka toimia arvojensa mukaisesti.
Käytännössä raha, aika ja muutkin elämän realiteetit määrittelevät paljon arkea. Raha ei ole arvo, mutta se tuo perustoimeentulon lisäksi ennustettavuutta ja turvallisuutta. Jos miettii yöllä, kuinka saa vuokran maksettua, on tuskin energiaa miettiä luomuruoan ostamista.
Käytännössä omia arvojaan joutuu myös priorisoimaan. Jos haluaa vaalia läheisyyttä parisuhteessa ja toisaalta olla paljon läsnä lapsille, joutuu ajoittain valitsemaan jommankumman asian.
Omien arvojen toteuttaminen ei tunnu koko ajan hyvältä.
Parisuhdeloman aikana lapsilla on hyvä hoitajan kanssa, mutta ikävä vanhempia. Reissuun lähtiessä voi tuntua, että on väärin jättää ikävöivät lapset kotiin.
– Seuraavalla kerralla voi valita ajan lasten kanssa. Kannattaa miettiä, mitä parisuhteelle kävisi, jos sen puolesta ei tekisi valintoja, Pietikäinen havainnollistaa.
Omien arvojen toteuttaminen ei siis tunnu välttämättä koko ajan hyvältä. Jos jää ylitöihin paikkaamaan sairastunutta työkaveria ja peruu siksi treffit ystävän kanssa, ei tule oltua se luottoystävä, joka haluaisi olla. Myös esimerkiksi uuden työpaikan hakeminen voi olla omien arvojen mukaista, mutta samalla pelottavaa.
Keskeistä on tasapaino eri arvojen välillä.
– Elämän monipuolisuus lisää hyvinvointia. On hyvä, ettei yksi elämänalue niele muita alleen, Pietikäinen sanoo.
Kun arvonsa on valinnut tietoisesti, valintojen kanssa ei tarvitse kipuilla jatkuvasti. Pietikäisen mielestä kannattaa olla täysillä läsnä siinä, mitä tekee – eikä tuntea koko ajan syyllisyyttä siitä, mikä jää tekemättä. Keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan on parempi kuin tuntimäärien laskeminen.
Jos syyllisyys on kaverina jatkuvasti, se voi kertoa toki siitäkin, että ihminen on ajautunut liian etäälle arvoistaan. Samasta kielii tyytymättömyys, tyhjyys ja uupumus.
– Jos tavoitteen saavuttamisen jälkeen tuntuu tyhjältä, kannattaa kysyä, edustiko tavoite kuitenkaan sitä, mikä on itselle tärkeää.
Edustiko?
Lue myös:
Lähdenkö matkalle, vaikka lapsille tulee ikävä? Näin elät arvojesi mukaan
