Suolistoa epätavanomaisempia ilmenemispaikkoja ovat maksa, nivelet ja iho. Keliakian jäljille voivat johtaa maksaentsyymiarvojen kasvu, nivelvaivat tai tyypillinen pienirakkulainen ihottuma.
Myös hampaiden kiillevauriot, hermostolliset oireet ja lasten kasvuhäiriöt saattavat viitata keliakiaan. Laboratoriotutkimuksissa voidaan havaita ravintoaineiden imeytymishäiriöön liittyvä anemia tai hivenaineiden tai vitamiinien puutos.
Diagnosoinnin ensimmäinen vaihe on verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti. Positiivinen vasta-ainetesti antaa aiheen ohutsuolesta otettavalle koepalalle, joka on edellytys diagnoosille tai keliakian poissulkemiselle.
Ihokeliakia voidaan diagnosoida terveestä ihosta otetun koepalan perusteella. Suoliston koepala ei ole välttämätön, jos vatsaoireita tai imeytymishäiriöitä ei ole.
Kelan maksama ruokavaliokorvaus lakkautettiin viime vuonna.
Diagnoosia pidetään tärkeänä seurannan ja ruokavaliohoitoon sitoutumisen takia. Aiemmin diagnoosi tarvittiin myös ruokavaliokorvauksen saamiseksi, mutta tuki lakkautettiin viime vuonna yli 16-vuotiailta.
Jotta koepalasta saatu tulos olisi luotettava, potilaan on pitänyt syödä normaalisti gluteenipitoisia viljoja. Jos potilas on noudattanut gluteenitonta ruokavaliota oma-aloitteisesti, hänen tulisi syödä runsasgluteenista ruokaa ainakin pari kuukautta.
– Suosittelen ehdottomasti, että keliakia poissuljetaan ennen ruokavaliokokeilua, Kaukinen sanoo.
– Palaaminen gluteenin syöntiin voi olla vaikeaa.
Hoidon tavoitteena on oireiden poistuminen, ohutsuolen limakalvovaurioiden korjaantuminen ja myöhäiskomplikaatioiden ehkäisy. Tämä voidaan yleensä saavuttaa välttämällä gluteenin syöntiä.
Vehnä, ohra ja ruis korvataan ruokavaliossa gluteenittomilla viljoilla, esimerkiksi riisillä, tattarilla ja maissilla. Kaura oli aiemmin pannassa, mutta nykyään se on sallittu osa ruokavaliota, kunhan se ei ole ollut kosketuksissa gluteeniviljojen kanssa.
Luontaisesti gluteenittomien viljojen ohella keliakiaa sairastava voi käyttää sellaisia viljatuotteita, joista gluteeni on poistettu teollisesti. Elintarvike, jota voidaan kutsua gluteenittomaksi, sisältää gluteenia alle 20 milligrammaa kilossa.
Tämä EU-lainsäädäntöön perustuva raja on tiukka, ja gluteenin määrän tulee olla mitattu. Esimerkiksi riisipakkaukseen ei saa merkitä tuotteen olevan gluteeniton, jos sitä ei ole mitattu.
– Käytännössä kontaminaatiota ei yleensä tarvitse pelätä, Kaukinen sanoo.
Toisinaan ruokavaliohoitoon on syytä siirtyä, vaikka suolinukan katoa ei ole vielä havaittu. Jos verikokeen vasta-aineet ovat koholla ja potilaalla on jo vatsaoireita, puhutaan alkavasta keliakiasta. Hoito suunnitellaan aina tapauskohtaisesti.
Keliakiaan on kehitteillä myös erilaisia lääkehoitoja. Kaukisen mukaan niiden käyttöönotto ei ole vielä ajankohtaista.
– Lähinnä toteutumista on kapseli, jonka sisältämät entsyymit pilkkoisivat gluteenin suolen sisällä haitattomiksi pikku pätkiksi.
Kaukinen arvelee, että kapseli tulisi käytettäväksi matkoilla ja muissa erityistilanteissa, joissa gluteenittoman ruokavalion noudattaminen olisi hankalaa.
Keliakiaan kehitellään rokotetta, joka parantaisi gluteenin sietokykyä.
Toinen kehitteillä oleva pillerimuotoinen lääkehoito korjaisi suolen läpäisevyyttä ja estäisi siten haitallisten aineiden imeytymisen.
Kolmas lieventäisi keliakiaan liittyvää tulehdusreaktiota. Tällaisella koko elimistön puolustusmekanismeihin vaikuttavalla lääkkeellä olisi kuitenkin omat haittavaikutuksensa.
Yhdessä tutkimuslinjassa kehitellään rokotetta, joka parantaisi gluteenin sietokykyä.
– Mutta on vielä kaukana, että nämä olisivat todellisia hoitokeinoja, Kaukinen korostaa.
Gluteenittomasta dieetistä on tullut maailmalla trendikäs ruokavalio, jota noudattamalla tavoitellaan esimerkiksi laihtumista tai yleistä hyvää oloa. On myös henkilöitä, joille gluteenipitoiset viljat aiheuttavat haittoja, vaikka keliakiaa tai vilja-allergiaakaan ei ole diagnostisin toimenpitein todettu.
Kaukisen mukaan gluteiiniherkkyydestä ei tiedetä vielä paljoakaan. Epäselvää on, kohdistuuko herkkyys viljan proteiiniosaan eli gluteeniin vai muihin viljan sisältämiin ainesosiin, esimerkiksi huonosti sulaviin FODMAP-hiilihydraatteihin. Mahdollista on myös reagointi viljan bakteerikantaan.
Gluteiiniherkkyydestä ei tiedetä vielä paljoakaan.
– Asiassa on paljon avoimia kysymyksiä. Sokkoutetuissa ja satunnaistetuissa tutkimuksissa on havaittu, että vaivaa esiintyy, mutta sen diagnosoimiseen ei ole hyvää testiä.
Gluteeniherkkyyttä epäiltäessä suljetaan pois ensin keliakia ja vilja-allergia. Hoitona on gluteeniton tai kokonaan viljaton ruokavalio, riippuen siitä minkälaista ruokavaliota kyseinen potilas sietää.
Sitäkään ei tiedetä, tulisiko gluteeniherkän ruokavaliohoidon olla elinikäinen vai riittääkö viljojen väliaikainen välttely.
– Asiaa tutkitaan ja koko ajan opitaan uutta, Kaukinen sanoo.
Lähteenä myös: Käypähoito.fi ja Keliakialiitto.fi
Keliakia voi yhdistyä diabetekseen
- Keliakiaa sairastaa yli 100 000 suomalaista. Heistä vain joka kolmas on saanut diagnoosin.
- Alttius sairauteen periytyy. Esiintyvyys kasvaa iän myötä, mutta sairastua voi myös lapsena.
- Keliakia esiintyy usein yhdessä tiettyjen sairauksien kanssa. Näitä ovat muun muassa ykköstyypin diabetes, kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta sekä Downin ja Sjögrenin oireyhtymät.
Teksti Tiina Lautala
