Moni suomalainen sairastaa keliakiaa tietämättään.
Ruokavalioissa on lähes aina jouston varaa, mutta keliaakikko ei voi pitää ruokavaliohoidostaan vapaapäiviä.
Vehnässä, ohrassa ja rukiissa on gluteenia, ja se sisältää gliadiinia, joka synnyttää keliaakikon ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion. Tämä tekee keliakiasta autoimmuunisairauden.
Pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa keliakiassa hankalia seuraamuksia. Niitä ovat vatsavaivat, aftat, nivelkivut tai -turvotus, osteoporoosi, kutiseva ja rakkulainen ihottuma, koholla olevat maksa-arvot, hampaiden kiillevauriot, laihtuminen, anemia, masennusoireet, kuukautishäiriöt, hermosto-oireet, hedelmättömyys, viivästynyt murrosikä ja kasvuhäiriöt lapsilla.
Keliakia ei kuitenkaan aina oireile tai oireet voivat olla hyvin vähäisiä. Sairaus voi myös sekoittua helposti muihin ruoansulatuselimistön vaivoihin – yleisin virhediagnoosi on ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS).
Keliakialiiton tietojen mukaan noin 110 000 suomalaista sairastaa keliakiaa, mutta heistä vain noin 40 prosentilla on diagnoosi. Valtaosa ei siis tiedä sairaudestaan.
Noin joka kymmenes keliaakikko sairastaa ihokeliakiaa, jonka pääoire on voimakkaasti kutiseva, pienirakkulainen ihottuma. Se ilmenee tyypillisimmin kyynärpäissä, polvissa, pakaroissa tai hiuspohjassa.
Keliakia ei ole ehkäistävissä. Alttius sairauteen on perinnöllistä: lähisukulaisella ilmennyt keliakia nostaa taudin riskiä 5–10 prosenttia normaalitasosta. Myös tietyt muut autoimmuunisairaudet kulkevat käsi kädessä keliakian kanssa. Näitä ovat erityisesti ykköstyypin diabetes sekä kilpirauhasen autoimmuunisairaudet, kertoo Keliakialiiton asiantuntijalääkäri Pilvi Laurikka.
”Myös esimerkiksi IgA-nefropatia ja autoimmuunihepatiitti ovat keliaakikoilla tavallisempia. Perinnöllisistä oireyhtymistä muun muassa Downin oireyhtymään liittyy lisääntynyt keliakian riski.”
Aiemmin keliakian diagnoosin varmistamiseksi vaadittiin aina koepala suoliston pinnalta. Tällöin potilas nielee gastroskooppiletkun, jolla tehdään tähystys. Uusimman Käypä hoito -suosituksen perusteella keliakia voidaan kuitenkin diagnosoida myös pelkästä verinäytteestä. Se paljastaa mahdolliset vasta-aineet, jotka gluteenin aiheuttama immuunireaktio synnyttää.
Vasta-aineet eivät pelkästään synnytä keliakiaa, vaan ne häiritsevät suolen epiteelin toimintaa ja lisäävät sen läpäisevyyttä. Lisäksi vasta-aineet häiritsevät suoliston verisuoniston toimintaa, selvittää keliakiatutkija, professori Katri Kaukinen Suomen Akatemian artikkelissa.
Jos suolinukka vaurioituu, sen korjaantumiseen kuluu vähintään kuukausia.
Kaikkein parhaiten suolinukan vaurioitumista ehkäisee ehdottoman tiukka gluteeniton ruokavalio. Puutteita ruokavaliohoidon tarkkuudessa ei voi korvata millään muulla, Pilvi Laurikka tähdentää. Jos suolinukka vaurioituu, sen korjaantumiseen kuluu vähintään kuukausia.
”Aikuisella voimakkaan suolinukkavaurion korjaantuminen voi viedä 1–2 vuotta. Onneksi oireet lähtevät kuitenkin korjaantumaan jo pian hoidon aloittamisen jälkeen. Esimerkiksi luuntiheydessä on havaittu selkeä paraneminen jo ensimmäisen hoitovuoden aikana”, Laurikka kertoo.
Joissakin harvoissa tapauksissa viljojen pois jättäminen ei poista oireita. Silloin erikoislääkäri tutkii, onko kyseessä jokin muu suoliston sairaus vai jokin harvinainen keliakian alatyyppi.
Osa keliaakikoista reagoi hyvin pieniin gluteenin jäämiin, minkä vuoksi ruuat eivät saa olla valmistusvaiheessa kosketuksissa gluteenipitoisten viljojen kanssa.
Buffet-kattaus voi olla keliaakikolle koettelemus. Esimerkiksi gluteenittomille leiville pitäisi kattaa omat levitteet, koska muuten veitseen jäävään rasvaan voi takertua gluteenia, huomauttaa Keliakialiiton HoRaCa-asiantuntija Eija Lindberg. Annosnapit ovat gluteenittomille asiakkaille turvallinen vaihtoehto.
”Monet eivät tule ajatelleeksi, että tiettyyn ruokaan tarkoitetuilla ottimilla ei pidä ottaa jotain toista ruokaa, koska silloin voi siirtää gluteenia sisältävää raaka-ainetta gluteenittoman joukkoon. Sama koskee toki muitakin allergeeneja.”
”Kastikekauhalla ei saisi myöskään hieroa esimerkiksi lautasella olevaa pastaa, ettei gluteenia siirry kauhan pohjassa gluteenittomaan kastikkeeseen”, Lindberg muistuttaa.
Gluteeniton kaura on hyvä kuitulisä keliaakikolle.
Keliaakikon on tärkeää huolehtia riittävästä kuitujen saannista ja ylipäätään suoliston hyvinvoinnista. Monissa gluteenittomissa leivissä on runsaasti kaloreita mutta vähän kuituja.
”Gluteeniton kaura on hyvä kuitulisä keliaakikolle. Punaisen lihan käyttöä kannattaa vähentää, samoin prosessoituja ja runsaasti rasvaa tai sokeria sisältäviä ruokia”, Laurikka neuvoo.
Kauran ohella luontaisesti gluteenittomia viljoja ovat esimerkiksi maissi, riisi, hirssi, kvinoa ja tattari, saago, teff ja amarantti. Niistä kannattaa valita runsaskuituisia vaihtoehtoja.
Lähde: HoRaCa-asiantuntija Eija Lindberg, Keliakialiitto
