TMD-vaivoissa kipu paikallistuu esimerkiksi kasvojen, leuan, ohimon ja korvan alueelle tois- tai molemminpuolisena. Kuva: iStock

Leuka lukossa, mistä kiikastaa? Tällaisia ovat TMD-vaivat, ja näin niitä hoidetaan

Erikoiset säryt kasvoissa ja muualla kehossa saattavat liittyä purentaelimistön ongelmiin. Apu voi löytyä siitä, että ankara hampaiden yhteen purija opettelee rentouttamaan leukansa.

Leuka ei jaksa jauhaa, se naksuu ja paukkuu, ja päätäkin särkee. Syyksi voivat paljastua purentaelimistön toimintahäiriöt. Ne ovat yleisiä: niistä kärsii arvioiden mukaan 7–9 prosenttia suomalaisista. Oireita ilmenee eniten 30–50-vuotiailla ja naisilla enemmän kuin miehillä. TMD-oireet ovat yleisiä myös lapsilla.

Purentaelimistön toimintahäiriöistä ja kivuista käytetään nimitystä TMD (temporomandibular disorders). Tavallisia oireita ovat leukanivelten tai puremalihasten kipu, leukanivelen äänet, leukojen väsyminen ja jäykkyys. Usein suu ei avaudu kunnolla ja alaleuan liikkumisessa on häiriöitä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Kasvoihin voi sattua hampaita yhteen purressa tai leukaa avatessa. Myös esimerkiksi toistuvan päänsäryn syyksi voivat paljastua purentaelimistön häiriöt. Uusien Käypä hoito -suositusten mukaan erityisesti lasten ja nuorten TMD:hen liittyvään päänsärkyoireiluun olisi puututtava varhain, ettei kipu pääse kroonistumaan.

TMD:n aiheuttama kipu voi tuntua yllättävissäkin paikoissa kuten silmien takana, kasvoissa, olkapäässä, kaulassa tai selässä. Korvat voivat soida. Jotkut kokevat jopa sormien kihelmöintiä ja tunnottomuutta.

”Koska leuan alueella hermotukset kulkevat verkkomaisesti, kipu ei aina tunnu siellä, mistä se on lähtöisin”, selittää hammaslääkäri Veera Qvintus. Hänen vuonna 2020 julkaistussa väitöstutkimuksessaan joka kolmannella suomalaisella aikuisella ilmeni TMD:hen liitettyjä löydöksiä tai oireita.

TMD voi olla lihasperäinen, nivelperäinen tai niiden yhdistelmä. Lihasperäisissä TMD-ongelmissa vaivan alkuperä on usein lihasten liiallinen käyttö. Sellaista on esimerkiksi hampaiden narskuttelu ja yhteen pureminen. Ihminen saattaa yönkin aikana purra hampaita yhteen eli bruksata useita minuutteja noin sadan kilon voimalla, selvittää TMD-oireita hoitanut fysioterapeutti Anna Nevala.

”Se on melkoista treeniä purentalihaksille, joten ei ihme, että aamulla saattaa särkeä päätä. Syitä bruksaamiselle voi olla monia: neurologinen sairaus, stressi, kiire, masennus ja muut psykologiset tekijät. Myös reuma ja fibromyalgia voivat altistaa purentaelinongelmille”, Nevala sanoo.

”Omatoiminen harjoittelu on kaiken a ja o tilanteen helpottamisessa. Kotiharjoituksia voivat olla esimerkiksi purentalihasten rentouttaminen, leukanivelen liikekontrollin harjoitteet, ryhtiharjoitteet ja tarvittaessa erilaiset mielen ja koko kehon rentoutusharjoitukset.”

Puremalihaksia voi myös hieroa. Poskia ja muita kipualueita voi hoitaa lämpö- tai kylmäpakkauksilla tai esimerkiksi mikrossa lämmitettävällä kauratyynyllä.

Nivelperäiset purentaelimistön ongelmat voivat olla seurausta leukanivelten liikerajoituksista tai toisaalta yliliikkuvuudesta. Suun avaamisen vaikeus tai leukanivelen naksuminen voi johtua esimerkiksi leukanivelen välilevyn sijoiltaanmenosta.

Jos leukanivel on yliliikkuva, leuka voi jumiutua auki-asentoon.

”Akuuttivaiheessa tila voi olla kivulias. Isojen suupalojen ja suurta purentavoimaa vaativien ruokien syöminen ei tällöin oikein onnistu. Aluksi voikin olla hyvä välttää niitä ja syödä kivun sallimissa rajoissa. Vaikka välilevyn sijoiltaan meno voi olla kiusallinen vaiva, se on harvoin vakava. Yleensä se asettuu ajan mittaan”, selvittää Terveystalon protetiikan ja purentafysiologian erikoislääkäri Timo Suojärvi.

Jos leukanivel on yliliikkuva, se voi mennä toistuvasti sijoiltaan ja leuka voi jumiutua auki-asentoon. Käypä hoidon ohjeistus huomauttaa, että aukinaiseen asentoon jumiutunutta leukaa ei tule painaa voimalla suoraan kiinni. Hammaslääkärin kanssa voidaan turvallisesti opetella, kuinka paljon leukaa saa auki ilman sijoiltaanmenoa. Myös purentakiskohoidosta voi olla apua.

Jos taipumuksena on purra hampaita tiukasti yhteen, on tärkeää opetella rentouttamaan leukaa tietoisesti. Rentous saavutetaan parhaiten, kun kieli on suun pohjassa ja ylähampaiden ja alahampaiden välissä on samalla pieni rako.

Purentaelimistön toimintahäiriöistä kärsivälle ohjeistetaan hammaslääkärissä yleensä ensimmäisenä alaleuan rentoutus- ja liikeharjoituksia. Fysioterapiassa voidaan puolestaan tutkia potilaan ryhti ja pään asento sekä havainnoida, näkyykö pään ja leuan liikkeissä epäsymmetrisyyksiä.

”Huono ryhti näyttäisi olevan yksi tekijä, joka voi altistaa ja ylläpitää TMD-oireita”, fysioterapeutti Anna Nevala sanoo.

Nevala muistuttaa, että ihminen on kokonaisuus, ja siksi purenta-asioita tulee tarkastella laajasti eikä pelkästään leukanivelen ja purentalihasten alueelta.

”Jos esimerkiksi hartiaseudun alueella on ongelmia, ne saattavat ylläpitää purentalihasten kiputilaa ja päinvastoin.”

Purentaelimistön toimintahäiriössä perinteiseen hoitoarsenaaliin kuuluvat tulehduskipulääkkeet. Hampaiden narskuttelijalle voidaan tehdä purentakisko, joka on tarkasti potilaan hampaiden mukaan valmistettu, yleensä ylähampaisiin asetettava irrotettava muovilevy. Öisin käytettävä kisko auttaa puremalihaksia rentoutumaan ja suojaa hampaita narskuttelun aiheuttamalta kulumiselta.

TMD:stä kärsivä voi usein itse helpottaa oireita karsimalla purentalihaksia ja leukaniveliä kuormittavia elämäntapoja. Sellaisia ovat esimerkiksi kynsien pureskelu, purukumien runsas käyttö sekä kovan ja sitkeän ravinnon nauttiminen.

”Myös leukaan nojaaminen voi provosoida ja altistaa TMD-oireisiin”, Anna Nevala sanoo.

Purentaelimistöä kuormittaa kynsien pureskelu, purukumien runsas käyttö sekä kovan ja sitkeän ravinnon nauttiminen.

Useimmat pärjäävät purentavaivojen kanssa hyvin noudattamalla hammaslääkärin yksilöllisiä omahoito-ohjeita. Vain noin 10–15 prosentissa TMD-tapauksissa on tarvetta vaativammille hoidoille, kuten psykologisille hoitomuodoille, kipuklinikkakäynneille tai kirurgialle.

”Mikäli TMD-vaivan taustalla on tapaturma tai trauma, tulisi hakeutua spesialistin tutkimuksiin vakavampien vaurioiden poissulkemiseksi. Samaa suosittelen, jos vaiva pitkittyy eivätkä oireet väisty omahoidolla, voimakasta pureskelua vaativien ruokien välttämisellä ja levolla”, Suojärvi neuvoo.

TMD-vaivojen oireita

  • Kipu paikallistuu kasvojen, leuan, ohimon ja korvan alueelle tois- tai molemminpuolisena.
  • Kipua kuvataan yleensä tylpäksi, jomottavaksi ja häiritseväksi.
  • Pureskelu tai muut leuan toiminnot muuttavat oireita.
  • Korvat voivat olla kipeät, soida tai tuntua tukkoisilta.
  • Nielussa saattaa tuntua palan tunnetta tai vaikeutta niellä.
  • Ääni saattaa pettää tai olla käheä.
  • Niskaa ja hartioita voi särkeä ja voi tuntua huimauksen tunnetta.

Teksti Lauri Seppälä

Lue lisää:

Bruksismi kuluttaa hampaat

Mainos
Mainos