Kuva iStock

Bruksismi kuluttaa hampaat

Joka viides suomalainen nakertaa päänsä kipeäksi.

Hampaita ja purentalihaksia tarvitaan syömiseen, mutta muulloin niiden pitäisi levätä. Bruksaajilla puremalihakset ovat aktiivisia muulloinkin kuin ruoka-aikana.

He kirskuttavat ja kiristelevät hampaitaan monesti tietämättään.
– Leukanivelten puruvoima on niin suuri, että edes elimistömme kovin kudos eli kiille ei kestä jatkuvaa narskuttelua. Hampaat kuluvat ja niihin tulee lohkeamia, kertoo kliinisen hammashoidon professori Kirsi Sipilä Itä-Suomen yliopistosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Bruksismi paljastuu yleensä ensimmäisenä kulmahampaiden kiiltävistä kärjistä.

Hammaslääkärille potilaan bruksismi paljastuu yleensä ensimmäisenä kulmahampaiden kiiltävistä kärjistä. Vähitellen se kuluttaa etuhampaat tyngiksi, vaurioittaa hampaiden tukirakenteita ja laittaa hampaat liikkumaan.
– Koska kiille on uusiutumatonta kudosta, bruksismin hampaille aiheuttamat vauriot ovat pysyviä.
 
Bruksismi kuormittaa hampaiden lisäksi leukanivelten toimintaa kontrolloivia lihaksia. Tämä voi aiheuttaa päänsärkyä, korvakipua sekä erilaisia kasvojen, leukanivelten ja niska-hartiaseudun kiputiloja.
– Purentalihakset ovat osa asentoa ylläpitävää järjestelmää. Siksi niiden ongelmat heijastuvat myös kasvojen aluetta laajemmalle, sanoo OMI-fysioterapeutti Petri Korhonen Aktiivi Fysioterapiasta Tampereelta.

Kiristyneet purentalihakset saattavat aiheuttaa lihasepätasapainoa kaulan ja niskan alueelle, mikä voi muuttaa pään asentoa ja vaikuttaa ryhtiin. Vastaavasti huono ryhti ja pään työntyminen eteen voivat kiristää purentalihaksia.

Bruksaajilla on usein ongelmia asentokontrollin kanssa. Kun pää ja leuka työntyvät eteenpäin, kaulan pinnalliset lihakset aktivoituvat. Lihasten liiallinen aktivaatio aiheuttaa huimausta ja äänentuotto-ongelmia.

Bruksaajilla saattaa esiintyä myös uniapnea-tyyppisiä hengityskatkoksia.
– Osa bruksaajista jännittää voimakkaasti kieltä unen aikana. Näin kieli treenautuu ja kasvaa suuremmaksi, Korhonen sanoo.

Ennen pitkää suuontelo saattaa käydä kielelle liian pieneksi, josta voi aiheutua esimerkiksi hengitysongelmia.

Tutkimustulokset bruksismin yleisyydestä vaihtelevat. Arviolta joka viides suomalainen puristaa hampaitaan yhteen valveilla ollessaan.

Usein bruksismi liittyy stressiin. Kun elimistön stressihormonien pitoisuudet laskevat, narskuttelu vähenee.

Narskuttelu on yleisintä nuorilla aikuisilla ja työikäisillä, ja se helpottuu iän myötä.

Vaikeaa unibruksismia esiintyy arviolta yhdellä kymmenestä. Yöbruksaaja ei herää narskutteluunsa itse, mutta se saattaa haitata vieressä nukkuvan unta.

Narskuttelun aiheuttamat pienet kulumat voi korvata paikka-aineilla. Vaikeammissa tapauksissa hampaiden muoto palautetaan esimerkiksi proteettisilla kruunuilla.

Kisko rentouttaa purentalihaksia ja poistaa kivun.

Purentaa voidaan tasapainottaa hionnalla, jossa ylä- ja alaleuan hampaiden kosketuskohdat korjataan sietämään kuormitusta paremmin.
Lisävauriot ehkäistään akryylimuovisella, omien mittojen mukaan valmistetulla purentakiskolla, joka estää hampaiden kosketuksen toisiinsa.

Kisko rentouttaa purentalihaksia ja poistaa kivun.
Useimmat potilaat tottuvat kiskoon parissa yössä. Toisinaan kiskoa joudutaan hiomaan useampaan kertaan, jotta se tuntuu suuhun sopivalta.

Kipua voidaan lievittää tarvittaessa tulehduskipulääkkeillä. Hyvin jännittyneitä purentalihaksia saatetaan hoitaa botuliinitoksiinipistoksilla.

Fysioterapeutin vastaanotolla paneudutaan bruksismia provosoiviin tekijöihin, kuten ryhtiin, purentaan osallistuvien lihasten epätasapainoon ja stressiin.

Fysioterapeutti lievittää purentaan osallistuvien lihasten kireyksiä käsittelemällä kiristyneitä lihaskalvoja. Kireydet aiheuttavat liikerajoitusta ja kipua. Liikkuvuuden lisääminen vähentää oireita ja helpottaa oikean asennon ylläpitämistä.

Asiakasta opastetaan tekemään ryhtiä parantavia ja alaleukaa rentouttavia harjoituksia. Erilaisilla rentoutusmenetelmillä asiakas opettelee hallitsemaan stressiä.

Päivällä ilmenevää bruksismia voidaan hoitaa biopalautelaitteella, joita on käytössä joillakin hammaslääkäreillä. Sen avulla potilas oppii erottamaan rennot purentalihakset aktivoituneista ja kiinnittämään asiaan huomiota. Laitteen anturit kiinnitetään ohimolihakseen ja poskilihakseen. Kun lihasten jännitys kasvaa, laite aktivoituu ja rentouttaa niitä sähkön avulla.

Purentalihasten kireyden voi testata itse taittamalla kolme sormea keskimmäisestä nivelestä ja kokeilemalla, mahtuvatko ne hampaiden väliin päällekkäin.
– Hätää ei ole, jos keskinivelet mahtuvat suuhun ilman, että leukanivelessä tai lihaksissa tuntuu kipua tai voimakasta kireyttä, Petri Korhonen vinkkaa.

Narskuttelija oireilee monin tavoin

  • Hartiakipu ja kireyden tunne lapojen välissä

  • Huimauksen tunne

  • Päänsärky

  • Silmä-, korva- ja niskaoireet

  • Leukakipu ja leukojen väsyminen ja jäykkyys

  • Leuan lukkiutuminen

  • Suupolte

  • Kurkkukipu ja nieluoireet

  • Leukanivelten kipu ja äänet leukanivelistä

  • Hammasoireet

  • Äänen käheytyminen

  • Suu ei avaudu kunnolla

Rentoutusharjoitus bruksaajalle

  • Makaa selälläsi. Aseta kämmenet vatsallesi ja hengitä muutama kerta syvään.
  • Sulje silmät ja kuvittele ilmapallo vatsasi tilalle. Joka kerta kun hengität sisään, kuvittele, että ilmapallo täyttyy.
  • Hengittäessäsi ulos kuvittele, että ilmapallo tyhjenee. Rauhoittavan palleahengityksen tunnistaa siitä, että pelkkä vatsa liikkuu hengityksen tahdissa ylös alas.
  • Pyri alle kymmeneen hengitykseen minuutissa. Rauhallinen hengitys aktivoi kiertäjähermoa, mikä rentouttaa ja vähentää stressiä.

teksti Virve Järvinen

Julkaistu Tehy-lehdessä 14/2015

Mainos
Mainos