Lihasten palvominen ajaa dopingiin

Jos potilaan kysymykset herättävät epäilyn dopingaineiden käytöstä, asettele sanasi taiten.

Kuvateksti
Suurin osa kuntodopingin käyttäjistä on 18–40-vuotiaita miehiä. Kuva iStock.

Salitreenissä korostuu ulkonäkö.

Arkiliikunta on vähentynyt ja paljon liikkuvien kuntoilu on muuttunut entistä pinnallisemmaksi. Esimerkiksi salitreenin ensisijainen tavoite voi olla täydellinen ulkonäkö.

Fitness-tyyppinen harjoittelu voi houkutella kokeilemaan dopingaineita. Arviolta prosentti suomalaisista on kokeillut kuntodopingia ja noin 10 000 kuntoilijaa käyttää dopingaineita jatkuvasti. Suurin osa heistä on nuorehkoja miehiä. Vartijat, poliisit, palomiehet, portsarit, vanginvartijat ja rakennustyöläiset käyttävät dopingaineita muita ammattiryhmiä enemmän, mutta käyttöä esiintyy myös muissa ammateissa.

Doping on erityisen vaarallista kasvuikäisille.

Dopingaineet sotkevat ihmisen hormonitoimintaa. Erityisen haitallista hormonitasapainon häiriintyminen on kasvuikäisille nuorille. Haittavaikutukset voivat olla esimerkiksi osteoporoosia, lapsettomuutta ja kilpirauhashäiriöitä.

Suosituimpia dopingaineita ovat anaboliset steroidit ja erilaiset testosteronijohdannaiset. Ne aiheuttavat masennusta, hedelmättömyyttä, maksan toiminnan häiriintymistä ja maksakasvaimia, aknea ja ihon turvotusta. Anaboliset steroidit ja testosteroni myös nostavat verenpainetta, huonontavat kolesteroliarvoja ja kasvattavat diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä.

Kaikkia pitkäaikaisen käytön haittavaikutuksia ei tiedetä. Lisäksi dopingaineilla voi olla pahoja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Dopingaineet ovat vaarallisia myös siksi, että ulkomaisten nettikauppojen myymät aineet eivät välttämättä sisällä paljonkaan sitä, mitä pakkausseloste lupaa. Suomen tullin tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia aineiden koostumuksesta voi olla jotain muuta kuin pakkausselosteessa lukee. Aineet saattavat sisältää esimerkiksi kalkkia ja epäpuhtauksia.

Dopingaineet laimentavat huumeiden vaikutuksia.

Dopingaineiden käytön lopettaminen voi olla vaikeaa. Lopettamisen jälkeen käyttäjästä saattaa tuntua, ettei rauta nouse ja lihakset kasva.

Dopingaineiden käyttäjät saattavat käyttää hyvin monia eri aineita. Tutkimuksissa on kysytty usein vain anabolisten steroidien ja testosteronin käytöstä, mutta dopingaineina voi käyttää myös dinitrofenolia (DNP), diureetteja, efedriiniä, insuliinia ja insuliinin kaltaista kasvutekijä IGF-1:tä, istukkahormonia, kasvuhormonia, kilpirauhashormoneja, klenbuterolia, klomifeeniä, melanosyyttejä stimuloivaa MSH-hormonia, modafiniiliä, pitkäketjuista IGF-aminohappoa ja tamoksifeeniä.

Kuntodopingin käyttäjät kuluttavat tavallista enemmän lisäravinteita ja päihteitä, kuten alkoholia.

Dopingaineet kuten anaboliset steroidit voivat myös laimentaa huumausaineiden vaikutuksia ja houkutella näin ottamaan entistä suurempia huumeannoksia.

Käyttäjää hävettää – kysy hienotunteisesti.

Terveydenhuollon vastaanotolla kuntodopingin käyttäjä on usein poikkeuksellisen kiinnostunut ravintoaineista ja lisäravinteista ja esittää niistä yksityiskohtaisia kysymyksiä. Nuori mies saattaa epäillä maksa-arvojensa olevan koholla ja pyytää maksakokeita. Hän voi olla huolissaan testosteronitasostaan ja kysellä, kuinka nopeasti testosteronitaso palaa ennalleen, jos se on jostain syystä häiriintynyt.

Jos potilaan kysymykset herättävät epäilyn dopingaineiden käytöstä, hoitajan kannattaa asetella sanansa taiten. Koska aineiden hankkiminen ja välittäminen on laitonta ja häpeällistä, siitä kannattaa kysyä hienotunteisesti.

Vastaanotolla voi kysyä esimerkiksi, käyttääkö potilas lisäravinteita tai luontaistuotteita, kuinka paljon hän treenaa ja liikkuuko omissa treenipiireissä dopingaineita. Hoitajan kannattaa myös muistuttaa, että hänellä on vaitiolovelvollisuus ja vastaanotolla voi puhua luottamuksellisesti.

Kuntodopingin käyttäjä voi olla hyvin perehtynyt käyttämiinsä aineisiin ja kokea hallitsevansa ottamansa riskit. Hänelle kannattaa muistuttaa, ettei kaikkia käytön haittavaikutuksia tunneta, haittavaikutukset voivat tulla esille vuosien päästä käytön aloittamisesta ja monet nettikauppojen myymät tuotteet ovat väärennöksiä.

Hoito on levällään.

Dopingaineita käyttäville kuntoilijoille ei ole mitään tiettyä klinikkaa tai muuta hoitavaa tahoa. Aiheen kattavin tietopankki on A-klinikkasäätiön Doping­linkki, jonka maksuton neuvontapalvelu on tarkoitettu käyttäjille ja käyttäjiä kohtaaville ammattilaisille. Dopinglinkki järjestää myös koulutuksia terveydenhuollon ammattilaisille.

Asiantuntijoina liikuntafysiologi Jukka Koskelo, A-klinikkasäätiö, ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka, Hintsa Performance. Lähteenä myös Dopinglinkki.

Teksti Emmi Oksanen