Raapiminen saa ihon kutinareseptorit villiintymään ja pahentaa kutinaa entisestään. Se myös voimistaa ihon tulehdusreaktiota.
2. Milloin kutina johtuu atopiasta?
Jos iho on kuiva ja sitä kutittaa, useimmiten kyse on atopiasta. Atooppinen iho on herkkä ja ärsyyntyy asioista, joista ei ole mitään ongelmaa terveelle iholle. Näitä ovat esimerkiksi villavaatteet ja liikunnan aiheuttama hikoilu. Iho voi hilseillä ja poltella. Jos ihoa raapii, se voi paksuuntua.
Suurimmalla osalla aikuisista atoopikoista ihottuma on lievää ja paikallista. Tavallisimmin se tulee taipeisiin, kaulaan, kasvoille, silmäluomille ja käsiin.
Perusvoiteet ylläpitävät ihon omaa suojakerrosta. Tulehdusta hoidetaan kortikosteroidi-, takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteilla.
3. Mikä ärsyttää hoitajan käsiä?
Saippuapesu on perinteinen tapa huolehtia käsihygieniasta. Koska saippua kuivattaa käsiä, se tulisi korvata mahdollisuuksien mukaan käsihuuhteella. Jos iho on jo kuiva tai ihottumainen, käsidesi voi kirvellä.
Suojakäsineiden alle vähitellen kertyvä kosteus ärsyttää ihoa. Käsineet olisi hyvä vaihtaa riittävän tiheästi uusiin. Tauoilla käsiin kannattaa laittaa perusvoidetta. Käsihuuhteen tulee olla kuivunut ennen kuin vetää suojakäsineet käsiin.
Moni muistaa suojata kädet työpaikalla, mutta jättää sen kotona tekemättä. Esimerkiksi käsitiskiaine on käsien iholle myrkkyä. Illalla ennen nukkumaan menoa kannattaa levittää käsiin kunnon satsi perusvoidetta.
Jos käsissä on näkyvää ihottumaa, tarvitaan lääkäriä. Mitä nopeammin ihottuma hoidetaan, sitä helpommin se saadaan kuriin.
4. Voiko perussairaus tai lääke kutittaa?
Kutina voi olla esimerkiksi maksa- tai munuaissairauden oire. Diabetes ei itsessään kutita, mutta siihen liittyvät ihoinfektiot ja mahdollinen hermovaurio eli polyneuropatia voivat aiheuttaa kutinan. Syövistä lähinnä sappiteiden syövät ja lymfoomat voivat kutista ilman ihottumaa.
Sairauteen liittyvä kutina ei ole yleensä ainoa eikä ensimmäinen oire. Tosin poikkeuksiakin on: ihokeliakia ja muut rakkulataudit voivat alkaa kutinalla. Sairauteen liittyvää kutinaa hoidetaan hoitamalla perussairautta.
Jotkin lääkkeet voivat kutittaa ihoa. Esimerkiksi kivun hoitoon käytetyt opiaatit aiheuttavat kutinaa, sillä ne vapauttavat elimistössä histamiinia.
5. Mistä on kyse, kun jo vaatteen kosketus kutittaa ja yöt menevät rapsutellessa?
Kyse voi olla piirtopaukamoinnista eli dermografismuksesta, jonka kutina on usein pahimmillaan iltaisin. Se nostattaa iholle nokkospaukaman kaltaisia kohoumia ja voi vaivata vuosia. Sen jäljille pääsee raapaisutestillä, jossa raapaisukohtaan nousee noin vartissa vaalea tai punainen kohouma: iholle voi ikään kuin piirtää. Syy kutinaan on poikkeuksellisen runsaasti erittyvässä histamiinissa, ja siksi sitä hoidetaan antihistamiinilla – alkuun suurillakin annoksilla. Ellei se auta, voidaan kokeilla muita hoitoja.
Jos kutina alkaa äkillisesti ja iholle nousee usein ruven peittämiä kyhmyjä, kyse voi olla kyhmykutinasta. Sitä hoidetaan lähinnä kortisonivoiteilla ja valohoidoilla.
6. Jos matkan jälkeen kutittaa, kannattaako epäillä syöpäläisiä?
Luteista valtaosa tulee ulkomaanmatkoilta matkalaukun mukana, mutta ne voivat levitä ihmisasumuksiin lepakoiden ja linnunpesienkin välityksellä. Luteet ruokailevat eli purevat ihmistä öisin, ja hyttysenpuremaa muistuttavaa puremakohtaa kutittaa. Kuumuus, pakkanen, siivous ja hyönteistorjujan keinot purevat luteisiin.
Syyhypunkki nostattaa iholle rykelmän voimakkaasti kutisevia paukamia, tosin kaikille purema ei aiheuta oireita. Se leviää esimerkiksi liinavaatteiden välityksellä ja aiheuttaa aika ajoin epidemioita.
Punkki elää ihon sarveiskerroksen käytävissä, jonne se kaivautuu tyypillisesti sormien välistä. Syyhypunkin poistaminen ihosta ei riitä hoidoksi, myös ihonalaiset syyhypunkin munat on tuhottava permetriinivoiteella. Syyhypunkin ja luteiden kutinaa voidaan hoitaa kortisonia ja antibakteerista ainetta sisältävällä voiteella.
7. Miksi stressi syyhyttää?
Stressi yksistään aiheuttaa harvoin kutinaa, mutta se muuttaa tuntemuksen häiritsevämmäksi. Ihotaudeista esimerkiksi atooppinen ekseema ja psoriaasi pahenevat stressistä.
On olemassa myös psykogeenistä kutinaa eli kutinaa, joka ei johdu elimellisistä syistä. Sitä hoidetaan paneutumalla taustatekijään, kuten ahdistukseen.
Asiantuntijana ihotauteihin erikoistuva lääkäri Ville Kiiski, Hus ja Lääkärikeskus Aava.
Teksti Virve Järvinen
