Lada-diabetes puhkeaa yleensä 35 ikävuoden jälkeen. Kuva iStock.

Monella kakkostyypin diabeetikolla on väärä diagnoosi

Aikuisiällä alkava LADA-diabetes sekoittuu helposti kakkostyyppiin.

Terveyskeskuksessa tutkitaan 45-vuotiasta potilasta, jolla arvellaan olevan kakkostyypin diabetes. Hänellä on huono sokeritasapaino ja lievä ylipaino, mutta ei muita metabolisen oireyhtymän piirteitä. Sen sijaan hänellä on kilpirauhasen vajaatoimintaa.

– Tässä vaiheessa pitäisi hoksata ottaa GAD-vasta-aineet. Voi olla, että potilaalla ei olekaan kakkostyypin diabetes, vaan LADA-diabetes, sanoo endokrinologi ja diabeteslääkäri Päivi Hannula Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

LADA-diabeteksella tarkoitetaan aikuisiällä alkavaa autoimmuuni­taustaista insuliininpuutosdiabetesta. Se on lapsuus- ja nuoruusiän diabeteksen eli ykköstyypin diabeteksen alamuoto, jossa insuliininpuutos kehittyy hitaammin ja myöhemmin kuin ykköstyypissä. 

LADA tulee sanoista latent auto­immune diabetes in adults eli aikuisen piilevä autoimmuunidiabetes. 

Aiemmin tautia kutsuttiin nimellä tyypin 1,5 diabetes. Termi LADA otettiin käyttöön suomalais-australialaisessa tutkimusyhteistyössä vuonna 1993.

Joka kymmenes kakkostyypin diabeetikoiksi todetuista suomalaisista sairastaa oikeasti LADAa.

Virheellinen määrittely johtuu siitä, että usein sairaus muistuttaa alkuvaiheessaan tyypin 2 diabetesta. LADAssa insuliininpuutos kehittyy kuitenkin nopeammin ja myös hoito­tasapaino huonontuu nopeammin kuin kakkostyypissä.

LADA on hyvin monimuotoinen sairaus. Osa potilaista voi olla täysin kakkostyypin diabeetikoiden kaltaisia, osa muistuttaa ykköstyypin diabeetikoita ja osa on siltä väliltä.

Joukossa on sekä hoikkia että ylipainoisia. Yksi viite LADAsta voi olla juuri kilpirauhasen vajaatoiminta. Jos on yksi autoimmuunisairaus, tulee herkemmin toinen.

– On riski, että LADA-diabetes jää ­piiloon varsinkin ylipainoisilla. GAD-vasta-aineita ei huomata ottaa, kun piirteet näyttäisivät viittaavan kakkostyyppiin. Olisi kuitenkin tärkeää saada oikea diagnoosi ja aloittaa insuliinihoito nopeasti sitä tarvitseville, Hannula huomauttaa.

LADA-diabetes ei välttämättä oireile alussa mitenkään. Jos oireita on, ne ovat tyypillisiä ykköstyypin oireita: janottaa, pissattaa, väsyttää. Toisaalta oireet voivat olla rajujakin, jos verensokeri on kivunnut jo korkeuksiin. Silloin voi vaarana olla ketoasidoosi eli happomyrkytys.

LADAn taustasyy on pitkälti sama kuin ykköstyypin diabeteksessa. Elimistön oma puolustusjärjestelmä alkaa tehdä vasta-aineita haiman insuliinia tuottaville beetasoluille. Autoimmuunitaudeissa on kyse jonkin ulkoisen tekijän, kuten infektion, laukaisemasta puolustusjärjestelmän hairahduksesta.

Sairaus diagnosoidaan verestä mitattavilla GAD-vasta-aineilla. LADAn diagnoosinumero on sama kuin tyypin 1 diabeteksessa, tosin vasta-aineissa saattaa olla hieman eroavaisuuksia.

LADAn diagnostisista kriteereistä ei ole yhtenäistä näkemystä. Käypä hoito -kriteerit ovat GAD-vasta-aineiden lisäksi diabeteksen alkaminen 35 ikävuoden jälkeen sekä se, että insuliinihoidon tarvetta ei ole ensimmäisen 6–12 kuukauden aikana.

– 35 ikävuoden raja ei ole sitova, vaan alaikäraja voi vaihdella. LADAan sairastuu kaikenikäisiä aikuisia. Enemmän uusia sairastuneita on kuitenkin kolmekymppisissä kuin seitsemänkymppisissä, Hannula huomauttaa.

Puhkeamisen taustalla on sekä perinnöllisiä syitä että ympäristötekijöitä. Sitä ei voi ennaltaehkäistä.

Koska sairaus on hyvin yksilöllinen, myös hoito on potilaskohtaista.

– LADAa voidaan hoitaa kaikilla niillä tavoilla, joilla diabetesta hoidetaan. Dieetillä, tableteilla, pistettävillä integriinilääkkeillä ja insuliinilla. Tärkeintä on, että korkeat verensokerit saadaan alas. Kun kohonneisiin sokeriarvoihin liittyvä insuliiniresistenssi saadaan vähenemään, beetasolujen kuormitus pienenee.

Ainakin puolelle LADA-diabeetikoista kehittyy myöhemmin insuliininpuutos. Jos diagnoosi on saatu hyvissä ajoin ja omaa insuliinituotantoa on vielä jäljellä, hoidossa päästään helpommin hoitotasapainoon kuin ykköstyypin diabeteksessa. 

– Usein hoidon aloittamisen jälkeen tulee honeymoon-vaihe. Sairaus menee remissioon ja insuliinituotantokin elpyy. Tällöin sairauden kanssa voi sujua hyvin pitkän aikaa.

Entä onko siinä vaaraa, jos LADA-diabetesta hoidetaan kakkostyypin diabeteksena?

– Ei se sinänsä ole haitallista, niin kauan kuin hoito tehoaa eli verensokerit pysyvät tavoitteessa. Kuitenkin, jos liian pitkään vältellään insuliinihoidon aloittamista, sokeritasapainoa ei välttämättä saada enää niin helposti hyväksi.

 

Harvinaisia diabetesmuotoja

  • MODY-diabetes on yhden geenivirheen aiheuttama diabetes. Insuliinineritys on heikentynyt, ja tautia sairastavat ovat hyvin insuliiniherkkiä.
  • Sekundaarinen diabetes voi syntyä muiden sellaisten sairauksien ja tilojen seurauksena, jotka vaikuttavat insuliinineritykseen tai -herkkyyteen.
  • Raskausdiabetes ilmenee raskauden aikana. Se häviää raskauden jälkeen, mutta voi tulla myöhemmin uudestaan.
  • Mitokondriaalisen diabeteksen aiheuttaa mutaatio mitokondriaalisessa DNA:ssa. Sairaus periytyy vain äidiltä.
  • Neonataalidiabetes puhkeaa alle 6 kuukauden iässä. Noin puolet johtuu geenimutaatiosta. Vastasyntyneen diabetes voi esiintyä myös osana oireyhtymää.

Lähde: Käypä hoito

Teksti Tiina Suomalainen

Mainos
Mainos