Kauneuskäsittelyt aiheuttavat muun muassa infektioita ja allergisia reaktioita. Kuvat: iStock

Rakennekynnet, botox, ripsipidennykset... Tällaisia ovat kosmeettisten operaatioiden riskit

Ulkonäön parantaminen meikkiä kestävämmillä keinoilla houkuttelee helppoudellaan – mahdollisista haitoista huolimatta.

Ripsien pidennys

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Ripsiä pidennetään ja tuuheutetaan liimaamalla omiin ripsiin yksittäisiä synteettisiä kuituja tai useamman kuidun haaroja eli volyymeja.

Oma ripsi irtoaa kasvuvaiheensa lopussa noin kahdeksanviikkoisena, jolloin pidennyksiä täydennetään. Pidennyksien poisto kuuluu ammattilaiselle.

Riskit

Iholle osuessaan ripsiliima voi aiheuttaa ripsireunan tulehduksen, jota hoidetaan kortisonilla. Osa ripsiliimoista sisältää akrylaatteja, jotka voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Pidennykset voivat saada aikaan omien ripsien irtoamista.

Kestopigmentointi

Kulmien, huulten ja silmänrajausten kestopigmentoinnissa kasvipohjainen väriaine viedään ihon orvasketeen kynämäisellä, sähköisellä laitteella. Kulmat voidaan pigmentoida myös käsin pienten viiltojen kautta, ns. microblading-tekniikalla. Pigmentointi tehdään yleensä kahdesti, jolloin jälkimmäisellä kerralla väriä tummennetaan. Väri kestää muutaman vuoden.

Riskit

Kasvipohjaisena markkinoitu aine saattaa sisältää kestohiusväreistä tuttua parafenyleenidiamiinia, joka aiheuttaa hiusväreille herkistyneelle kosketusallergiaa. Oireet voivat olla lievää kutinaa, turvottelevaa ihottumaa ja pahimmillaan sairaalahoitoa vaativia iho-oireita.

Ihon pinnan rikkomiseen liittyy bakteeri-infektion riski. Ihon pintarikko voi aiheuttaa esimerkiksi psoriasista tai punajäkälää sairastavalle ihottuman.

Rakennekynnet

Rakennekynnet rakennetaan oman kynnen päälle geelillä tai akryylilla. Geelikynsissä geeli kovetetaan UV-valolla. Akryylikynsissä käytetty akrylaatti tai metalliakrylaatti kovettuu ilman vaikutuksesta.

Kynsien huoltoväli on noin kuukausi. Ammattilainen voi poistaa rakennekynnet viilaamalla.

Riskit

Kovettumaton akrylaatti on voimakas ärsyke, joka voi aiheuttaa allergiaa jo ensimmäisellä kerralla paitsi ihon myös silmien ja hengitysteiden kautta.  Se voi aiheuttaa kynsien laiton aikana esimerkiksi päänsärkyä, yskää, silmien turpoamista ja huimausta. Astmaatikko ja tuoksuyliherkkä voivat saada oireita akrylaatin voimakkaasta hajusta kynsien laiton yhteydessä.

Rakennekynnet heikentävät ennestään haurasta ja liuskoittuvaa kynttä. Niiden alle jäävän oman kynnen tulee olla täysin terve.

Pistoshoidot

Ihon juonteiden ja ilmeryppyjen tasoittamiseen käytetään pistettävää botuliinitoksiinia ja hyaluronihappoa. Botuliinitoksiini estää paikallisesti lihasten supistumista, jolloin iho näyttää sileämmältä. Hyaluroni sitoo elimistössä olevaa vettä ja täyttää juonteen. Sillä parannellaan myös huulten ja poskipäiden muotoa. Vaikutukset kestävät 6–8 kuukautta.

Riskit

Väärässä lihaksessa botuliinitoksiinin lamauttava vaikutus aiheuttaa ulkonäköhaittaa.

Jokainen ihminen reagoi hyaluroniin yksilöllisesti, ja ihoon voi tulla ohimeneviä nystyröitä. Täyteaine voi kapseloitua ja kovettua ihon alle. Suoneen erehdyksessä pistetty täyteaine voi aiheuttaa suoneen kuolion.

Hampaiden valkaisu

Hampaat valkaistaan vetyperoksidilla ja karbamidi­peroksidilla. Valkaisun voi tehdä vastaanotolla tai kotona ammattikäyttöön tarkoitettuja aineita miedommilla aineilla. Joissain vastaanottovalkaisussa aineiden vaikutusta pyritään tehostamaan valolla.

Valkaisu tehdään vain terveeseen suuhun. Hammaskivi, reiät, iensairaudet ja suuret kiillevauriot estävät valkaisun.

Riskit

Valkaisuaine voi polttaa ikeniä. Jos sitä osuu ikenen alta paljastuvaan hammaskaulaan, se saattaa sulattaa hampaan juuren pintaa. Vastaanottovalkaisussa näitä riskejä ei ole, sillä ikenet, ienvetäymät ja suun limakalvot suojataan erityisellä massalla. Valkaisukemikaalien haju voi ärsyttää allergikkoa ja yliherkkää.

Usein tehtynä valkaisu kuluttaa hampaan pintaa. Kahdella, noin 90 minuuttisella vastaanottovalkaisulla saatu tulos kestää yleensä vuosia. Värjäävien ruokien ja juomien käytöllä voi vaikuttaa valkaisutuloksen kestoon.

Valkaisun jälkeen hampaita voi vihloa, sillä valkaisuaine saattaa ärsyttää väliaikaisesti hampaan hermoa. Kotivalkaisussa vihlonta on vähäisempää.

Lähteinä: ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Carl Kyrklund, Ihosairaala; toimitusjohtaja Tepa Imppola, Koulutus-Center ja erikoishammaslääkäri Antti Niskanen, Hammashohde

 

Kuka saa pistää?

  • Valviran ohjeistuksen mukaan botuliinitoksiinia saa pistää vain lääkäri tai laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka opinnot ovat sisältäneet riittävästi pistoskoulutusta. Lisäksi pistäjän pitää olla saanut koulutus erityisesti botuliinitoksiinin pistämiseen. Pistokset tulee antaa lääkärin valvonnassa.
  • Myös lääkeainetta tai lääkeaineeksi luokiteltavaa puudutetta sisältävän täyteaineen pisto kuuluu terveydenhuollon ammattilaiselle. Laki ei kiellä täyteaineiden pistoa maallikoilta, jos täyteaine ei sisällä lääkeainetta tai sitä ei luokitella “terveydenhuollon laitteeksi”.
  • Kun pistäjä on terveydenhuollon ammattihenkilö, mahdollinen vahinko kuuluu potilasvahinkolain soveltamisalaan.

Lähteinä: Lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa, Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta -osasto, Valvira sekä Potilasvakuutuskeskus

Teksti Virve Järvinen, kuvat iStock

Mainos
Mainos