Suomalaiset saavat liikaa natriumia ja liian vähän jodia

Suomalaiset syövät suolastaan 80 prosenttia piilosuolana.

1 Miksi asiantuntijat ovat huolissaan suomalaisten suolankäytöstä, laillistettu ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen?
Suolan sisältämä natrium kohottaa runsaasti käytettynä verenpainetta. Ravitsemussuositusten mukaan suolaa saa syödä päivittäin enintään viisi grammaa.

Todellisuudessa miehet syövät sitä keskimäärin yhdeksän ja naiset seitsemän grammaa. Puolella 35–64-vuotiaista suomalaisista miehistä ja yli kolmanneksella naisista on kohonnut verenpaine.

Valtaosa suomalaisten saamasta suolasta on piilosuolaa eli elintarvikkeisiin lisättyä suolaa, joka on jodioimatonta. Saamme ravinnostamme nyt lähes kaksi kolmannesta vähemmän jodia kuin 50 vuotta sitten.

Suomalaiset kärsivät lievästä jodin puutteesta.

Erikoissuolat eivät sisällä jodia.

2 Miksi jodin saanti on vähentynyt?
Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa, joka oli tavallinen vielä 1900-luvun alkupuolella. Sen ehkäisemiseksi tavalliseen ruokasuolaan ja eläinten rehuihin alettiin lisätä jodia reilut 60 vuotta sitten.

Sen ansiosta suomalaisten jodin saanti oli erinomaista vuosikymmenten ajan, kunnes se tällä vuosituhannella kääntyi laskuun.

Suomalaiset syövät yhä enemmän kodin ulkopuolella ja käyttävät enemmän teollisia elintarvikkeita. Joukkoruokailussa ja elintarviketeollisuudessa käytetty suola on pääosin jodioimatonta.

Kokkaamista harrastavien suosimat erikoissuolat eivät myöskään sisällä jodia.

3 Paljonko jodia tarvitaan?
Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien normaaliin toimintaan, perusaineenvaihdunnan säätelyyn sekä hermoston ja luiden kehittymiseen. Se on tarpeen sikiön ja lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle.

Sikiökaudella jodin puute voi aiheuttaa neurologisia kehityshäiriöitä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee aikuisille 150 mikrogrammaa jodia vuorokaudessa. Alle kymmenvuotiaiden päiväsuositus vaihtelee 50–120 µg:n välillä.

Raskaana oleville suositellaan 175 µg ja imettäville 200 µg vuorokaudessa. Tällä hetkellä suomalaiset aikuiset saavat ravinnostaan keskimäärin 117 µg jodia vuorokaudessa.

Ravinnon jodista noin 90 prosenttia erittyy virtsaan. Kun virtsan jodipitoisuus on väestötasolla 50–100 µg/l, kyseessä on lievä puutos.

Kohtalaisessa ja vakavassa puutoksessa luvut ovat 20–50 µg/l ja alle 20 µg/l. Suomalaisilla luku on keskimäärin 63 µg/l.

4 Ketkä kärsivät jodin puutteesta erityisesti?
Jodin saanti on vähäistä, jos ruokavaliosta puuttuvat eläinperäiset jodin lähteet.

Vegaanit ja maidotonta ruokavaliota noudattavat ovat vaarassa kärsiä jodin puutteesta.

Raskaus ja imetys lisäävät jodin tarvetta. Lisääntyneeseen tarpeeseen tulisi herätä jo raskautta suunniteltaessa.

The Lancet -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että odottavan äidin elimistön alhaisella jodipitoisuudella on yhteys lapsen matalampaan älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin alakouluiässä.

5 Saako suolankäyttöä lisätä, jotta saisi riittävästi jodia?
Jodi pitäisi saada ensisijaisesti ruoka-aineista, jotka sisältävät sitä luontaisesti. Jodioitu suola on pieni lisä eikä sen määrää pidä lisätä tarkoituksella.

Useimmissa jodioiduissa suoloissa on 25 mikrogrammaa jodia grammassa. Haitallista natriumia on yhtä paljon kuin jodioimattomassa suolassa.

Mineraalisuolassa osa natriumista on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla, joten jodioitu mineraalisuola on sydämen kannalta paras valinta. Sitäkään ei pitäisi silti käyttää yli viittä grammaa päivässä.

Apteekissa myytäviä joditabletteja ei saa käyttää jodinpuutteen ehkäisyyn.

6 Tarvitaanko purkkilisää?
Vaikka suomalaiset keskimäärin kärsivät lievästä jodin puutteesta, purkista otettua jodilisää ei voi suositella kaikille.

Liiallinen jodinsaanti on haitallista ja voi pitkäaikaisena häiritä kilpirauhasen toimintaa.

Vegaani- ja maidotonta ruokavaliota noudattaville suositellaan jodia sisältäviä ravintolisiä. Jotta saanti ei ylittäisi suositeltavaa päiväsaantia, ohjeet lisien käyttöön pitäisi saada terveydenhoitoalan ammattilaiselta.

Merilevävalmisteet sisältävät jodia. Ellei merilevävalmisteessa ole mainittu jodipitoisuutta tai se ylittää päiväsaantisuosituksen, sitä ei pitäisi käyttää lainkaan. Jodin korkein turvallinen päiväsaanti ravinnosta ja ravintolisistä yhteensä on 600 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Apteekissa myytäviä joditabletteja ei saa käyttää jodinpuutteen ehkäisyyn. Ne on tarkoitettu erityistilanteisiin, joissa kilpirauhasta on suojeltava esimerkiksi ydinlaskeuman haitoilta.

7 Kuinka jodia lisätään ruokavalioon turvallisesti?
Valtaosan tarvittavasta jodista saa, kun syö puoli litraa maitotuotteita ja muutaman viipaleen juustoa vuorokaudessa sekä pari kolme kananmunaa ja kala-ateriaa viikossa.

Loppu tulee jodioidusta suolasta.

Maidotonta ruokavaliota noudattavan on hyvä tietää, että useimmissa maitoa korvaavissa juomissa, kuten soija- ja viljapohjaisissa juomissa ei ole jodia.

8 Miten voisin vaikuttaa elintarviketeollisuuden suolankäyttöön?
Suomalaiset syövät suolastaan 80 prosenttia piilosuolana. Tästä kolmasosa tulee leivästä.

Kuluttajien ostotottumukset vaikuttavat siihen, millaista leipää leipomot tuottavat. Jokainen voi ohjata leipomoita vähäsuolaisuuteen valitsemalla kaupassa vähäsuolaisen vaihtoehdon. Yli 1,2 prosenttia suolaa sisältävä leipä on voimakassuolainen.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut suosituksen, jossa kehotetaan suosimaan jodioitua suolaa sekä kotitalouksissa, ruokapalveluissa että elintarviketeollisuudessa. Jodin puute korjaantuisi, jos ruokateollisuus vaihtaisi suolan jodioituun. Esimerkiksi Tanskassa ja Australiassa leipomoteollisuus on jo näin tehnyt.

Suomessa on vastaavanlaisia kokemuksia D-vitamiinista, jota alettiin lisätä maitoon vuonna 2003. Pitoisuutta nostettiin edelleen 2010. Nyt suomalaisten D-vitamiinin saanti on Pohjoismaiden paras.

Kolmannes suomalaisista aikuisista ruokailee päivittäin henkilöstöravintolassa. Jokainen henkilöstöravintolan asiakas voi antaa ravintolan henkilökunnalle palautetta sen käyttämän suolan määrästä ja laadusta.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen toimii Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerinä. VRN laatii ravitsemussuosituksia ja antaa toimenpide-ehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa väestön ravitsemusta.

Teksti Virve Järvinen

Julkaistu Tehy-lehdessä 10/2015

 

Suosittelemme sinulle

Tehy
9.3.2021