Sydämen vajaatoiminta vaarallisempi kuin moni syöpä

Sydämen vajaatoiminta johtaa kuolemaan edelleen herkemmin kuin moni syöpä.

Kuvateksti
Sydämen vajaatoiminnan hoito on parantunut. Kuva: iStock

Sydämen vajaatoimintaan sairastuvien ennuste on edelleen heikompi kuin moniin syöpiin sairastuvien. Näin on, vaikka hoidot ovat parantuneet huomattavasti vuosien varrella. Sydämen vajaatoimintaa potevilla on useasti myös muita terveysongelmia.

European Journal of Heart Failure -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 1,75 miljoonan skotlantilaisen rekisteritietoihin. Niistä poimittiin 57 000 potilasta, jotka olivat juuri sairastuneet sydämen vajaatoimintaan tai syöpään. Potilaat olivat keskimäärin 69-vuotiaita.

Sydämen vajaatoimintaan sairastuneista miehistä 56 prosenttia oli hengissä vielä viisi vuotta myöhemmin. Se oli vähemmän kuin eturauhassyöpään (68 prosenttia) tai virtsarakkosyöpään (57 prosenttia) sairastuneilla, mutta paremmin kuin paksu- ja peräsuolisyöpään (49 prosenttia) tai keuhkosyöpään (8 prosenttia) sairastuneilla.

Naisilla tilanne oli pitkälti samanlainen. Sydämen vajaatoimintaan sairastuneista naisista 50 prosenttia oli elossa vielä viisi vuotta myöhemmin. Tämä oli heikommin kuin rintasyöpään (78 prosenttia) tai paksu- ja peräsuolisyöpään (52 prosenttia) sairastuneilla, mutta paremmin kuin munasarjasyöpään (38 prosenttia) tai keuhkosyöpään (kymmenen prosenttia) sairastuneilla.

Sydämen vajaatoimintaa potevista 95 prosentilla oli vajaatoiminnan lisäksi muita sairauksia ja terveysongelmia. Syöpäpotilaiden luku oli 60–70 prosenttia.

Sydämen vajaatoiminnan lääke- ja muut hoidot ovat parantuneet huomattavasti. Edellisen vuosikymmenen aikana potilaiden kuolleisuus pieneni jopa 50 prosenttia. Tästä huolimatta sydämen vajaatoiminta on yhä merkittävä kuolinsyy.

Syövät ja sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimmät kuolinsyyt maailmassa. Sydän- ja verisuonitauteihin kuolee vuosittain noin 18 miljoonaa ja syöpiin 8 miljoonaa.

Sydämen vajaatoiminta johtuu esimerkiksi sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.

Uutispalvelu Duodecim