Syöpähoidot ovat ottaneet jättiharppauksen – immunoterapia yksi lupaavimmista keinoista

Syöpähoidot ovat ottaneet viimeisen vuosikymmenen aikana jättiharppauksen. Viime aikoina on saatu hyviä tuloksia erityisesti immuno-onkologisilla hoitomuodoilla eli immunoterapialla.

Immunoterapian tarkoituksena on vahvistaa elimistön omaa immuuni­reaktiota syöpää vastaan ja auttaa näin immuunijärjestelmää tappamaan syöpäsolut. Immunoterapia on toisin sanoen eräänlainen biologinen hoito. Lääkkeet annetaan yleensä suoneen tiputuksena.

Parhaita tuloksia on saatu melanooman, keuhko- ja munuaissyövän sekä virtsateiden syöpien hoidossa.

– Muiden syöpätyyppien osalta immuno-onkologiset hoidot ovat toistaiseksi kokeellisia. Aika näyttää, mikä on niiden asema kunkin syöpätyypin hoidossa, sanoo Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Riikka Huovinen.

Esimerkiksi niistä melanoomista ja keuhkosyövistä, jotka olivat vielä viisi vuotta sitten täysin parantamattomia, voidaan parantaa nykyään 20 prosenttia immunoterapian avulla.

Jotkut potilaista ovat saaneet hyvinkin pitkäaikaisia hoitovasteita. Tiedossa on tapauksia, joissa levinnyt melanooma on pysynyt poissa vuosia.

Immunoterapiaan valikoidaan potilaita sillä perusteella, onko syöpäkasvain niin sanotusti kylmä vai kuuma. Kuumilla kasvaimilla tarkoitetaan paljon geenimutaatioita sisältäviä kasvaimia, jotka sisältävät yleensä myös paljon immuunisoluja. Tällaiset kasvaimet vastaavat immuunisolujen hyök­käystä tukeviin hoitoihin.

Tutkijat etsivät myös tapoja, joilla kylmät syövät voitaisiin muuttaa immunologisesti kuumiksi syöviksi.

Joissakin tapauksissa potilaat voivat osallistua immuno-onkologisiin lääketutkimuksiin. Potilaat valikoituvat niihin esimerkiksi verikokeiden ja kuvantamistutkimusten perusteella. Potilaan pitää olla tarpeeksi hyvässä kunnossa lääketutkimusta varten.

Immunoterapia ei yleensä aiheuta solunsalpaajahoitoon liittyviä haittavaikutuksia, kuten hiustenlähtöä tai pahoinvointia. Ongelmia voi syntyä siitä, että kiihdytetty immuunijärjestelmä hyökkää myös kehon terveitä soluja vastaan ja tämä kirvoittaa tulehdustiloja. Esimerkiksi reumapotilaille immunoterapia voi olla ongelmallinen, koska he kärsivät jo valmiiksi immuunijärjestelmän kiihtyneestä toiminnasta.

Tulevaisuudessa hoitotulosten arvioidaan paranevan entisestään erilaisilla syöpälääkehoitojen yhdistelmillä.

Riikka Huovinen tähdentää, että myös suomalaisten syöpälääkäreiden on tärkeää tehdä potilastutkimuksia uusista syöpälääkkeistä.

– Näin monet potilaat voivat saada mahdollisuuden uudentyyppiseen, ehkä vanhaa hoitoa tehokkaampaan hoitoon. Samalla sairaaloissa saadaan arvokasta kokemusta uusista lääkkeistä.

Lähitulevaisuudessa saattaa olla luvassa huimia edistysaskeleita, mutta hoitojen teho vaihtelee luultavasti edelleen eri potilailla. 

Lähteenä myös: Turun yliopiston syöpäbiologian professori Jukka Westermarck ja Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Tom Wiklund.

Teksti Lauri Seppälä