Jos radonia löytyy mittauksissa liian paljon, on selvitettävä, kuinka pitkiä aikoja ihmiset työskentelevät kyseisissä tiloissa. Jos niissä työskennellään pysyvästi eikä vain käväistä, tarvitaan korjauksia.
2 Millainen terveysriski radon on?
Radonin ja keuhkosyövän välinen yhteys on todettu useissa kansainvälisissä epidemiologisissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa. Suomessa keuhkosyöpään sairastuu vuodessa 2 000 henkeä. Niistä 40 aiheutuu pelkästään radonista. Tupakointi ja radon ovat vaarallinen yhdistelmä: yhteisvaikutusten vuoksi sairastuu vuosittain yli 250 ihmistä.
Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Yli puolet suomalaisen säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Esimerkiksi Tšernobylin osuus on vain 0,02 prosenttia. Radonin haitat yhteiskunnalle ovat melkein samaa luokkaa kuin esimerkiksi pienhiukkasista koituvat ongelmat.
Nykykäsityksen mukaan radon ei aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Se ei esimerkiksi aiheuta allergisia reaktioita, huimausta eikä väsymystä.
3 Kuinka pitoisuus mitataan?
Mittarina toimii jääkiekkoa muistuttava rasia. Sen on oltava tilassa vähintään kaksi kuukautta. Uuden säteilylain mukaan mittauskausi kestää syyskuun alusta toukokuun loppuun. Kesäaikaan mittaamista ei suositella, sillä silloin ovia ja ikkunoita pidetään useammin auki. Lisäksi kylmempään aikaan lämpötilaero saa radonin kulkeutumaan sisätiloihin.
Purkki sijoitetaan noin metrin korkeudelle esimerkiksi hyllyyn tai pöydälle. Purkkia ei saa siirtää kesken mittauksen. Jos tilassa on ajastettu ilmanvaihto, mittaus ei välttämättä anna oikeaa tulosta.
Purkin sisällä on muovifilmi, jota radonin hajoamistuotteet ”pommittavat”. Filmiin tulleiden pisteiden perusteella arvioidaan radonpitoisuus. Purkki itsessään ei säteile.
Mittausjakson jälkeen purkki lähetetään analysoitavaksi. Mittauksen voi tilata Säteilyturvakeskuksesta ja mittauksia tekevät myös yksityiset firmat. Mittaus kannattaa uusia kymmenen vuoden välein.
4 Missä päin maata ovat pahimmat radonalueet?
Uudenmaan itäosassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä.
Säteilyturvakeskus on listannut kunnat, joissa radon on mitattava työpaikoilla. Listaa laajennetaan uudistetussa säteilylaissa joulukuussa. Mukaan tulevat uusina muun muassa Helsinki, Vantaa ja Espoo.
Radonpitoisuus on mitattava myös muissa kunnissa, jos työpaikka sijaitsee harjulla tai hyvin ilmaa läpäisevällä sora- tai hiekkamuodostumalla. Maanalaisissa työtiloissa mittaus on tehtävä kaikkialla Suomessa.
5 Miten rakennus korjataan?
Tarjolla on erilaisia menetelmiä, kuten radonimuri ja radonkaivo. Kummankin idea on estää radonpitoisen ilman tulo sisäilmaan. Ne ikään kuin huuhtovat radonpitoisen ilman pois. Jos lattiassa on selkeitä rakoja, se kaipaa tiivistystä.
Kokemus on osoittanut, että korjaukset yleensä toimivat: pitoisuudet ovat laskeneet. Korjaus on yleensä helppo ja halpa, jos vertaa sitä esimerkiksi homeen vuoksi tehtäviin korjauksiin. Voi myös miettiä, voiko tila toimia pelkkänä varastona, jolloin korjauksia ei tarvita.
Radon ei vahingoita tilassa säilytettäviä esineitä tai elintarvikkeita. Kun esine tuodaan pois tilasta, sen pinnalle kertyneet radonin hajoamistuotteet katoavat muutamassa tunnissa.
Radonimuria ja radonkaivoa pitää huoltaa. Säteilyturvakeskuksen tietoon on tullut, että ne voivat esimerkiksi jäätyä, lopettaa imemisen tai vaikka unohtua off-asentoon.
6 Ovatko työpaikat radonin suhteen aktiivisia?
Radon on vähän tunnettu ongelma, eivätkä työnantajat useinkaan tunne velvollisuuksiaan. Tietämättömyyttä on paljon. Kun puhutaan sisäilmaongelmista, puhutaan useimmiten homeesta, mutta radonia ei auta unohtaa. Vain noin joka kymmenennellä työpaikalla on tehty radonmittaukset. Työsuojeluvaltuutettujen kannattaa muistuttaa asiasta työpaikallaan.
7 Säteilyturvakeskus selvitti päiväkotien radonpitoisuuksia. Mitä selvisi?
Päiväkodeista löytyi joitain hurjiakin pitoisuuksia, mutta pääosin ne olivat matalia. Tulokset löytyvät Säteilyturvakeskuksen nettisivuilta. Myös kouluista on tehty vastaava selvitys. Seuraavaksi tarkempaan syyniin tulevat palvelutalot. Niihin on lähdössä selvityspyyntökirjeet.
Säteilyturvakeskus valvoo työpaikkojen radonia ja määrää tarpeen tullen rajoittamaan työntekijöiden radonaltistumista. Se valvoo, että korjauksen jälkeen tehdyn mittauksen tulos ei ylitä viitearvoa.
Kotien radon on kuntien terveystarkastajien alaa. Esimerkiksi Lahdessa ja Tampereella radonongelma tunnetaan melko hyvin ja mittauksia tehdään paljon.
Asiantuntijana laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksesta.
