Vanhuksenkin basaliooma pitää hoitaa

Vaarattomien syöpien seuraukset ovat hoitamattomina vakavat.

Kuvateksti
Ihosyöpien räjähdysmäinen kasvu johtuu elämäntavan muutoksesta. Kukaan ei maannut satakunta vuotta sitten auringossa lähes alasti. Kuva Annika Rauhala.

Kasvoista vuotaa verta froteepyyhkeellä kuivatessa. Syynä tällaiseen välillä vertavuotavaan ja nopeasti kasvavaan ihomuutokseen voi olla ihosyöpä. Varmuus diagnoosista saadaan patologin tekemällä koepalan tutkimuksella.

Ihosyövistä yleisimpiä ovat tyvi- ja okasolusyövät sekä ihomelanoomat.

Sinänsä vaaraton tyvisolusyöpä eli basaliooma on yleistyvä ikäihmisten riesa, jonka hoitoon kuluu yhä suurempia summia. Uusia tyvisolusyöpiä todetaan noin kymmenentuhatta vuodessa. Kaikkia tapauksia ei diagnosoida, joten todellisuudessa luku saattaa olla jopa kaksinkertainen.

Myös muiden ihosyöpien esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä valtavasti. 1960-luvulta ihosyövät ovat lisääntyneet yhdeksänkertaisesti. On ennustettu, että ihosyöpien määrä ohittaa kaikkien muiden syöpien yhteenlasketun määrän lähivuosina.

Ihosyöpien räjähdysmäinen kasvu johtuu länsimaisen elämäntavan muutoksesta. Kukaan ei maannut satakunta vuotta sitten auringossa lähes alasti. Jos auringossa tehtiin töitä, iho peitettiin vaatteilla.

Auringon ultraviolettisäteily on merkittävin syy kaikkiin ihosyöpiin, mutta melanoomaan voi olla myös jonkin verran geneettistä taipumusta. Suuri altistaja on ihon punainen pigmentti. Helposti auringossa palava vaalea iho on iso riskitekijä.

Aurinkomatkat tropiikkiin keskellä talvea lisäävät ihosyövän riskiä, koska iho ei ole valmistautunut äkilliseen UV-säteilyn lisääntymiseen. Myös solariumit altistavat ihosyövälle.

Okasolusyöpien määrä on lisääntynyt kehon immuniteettia lamaavien lääkkeiden takia.

Jos ihmiset eivät altistuisi auringonvalolle lainkaan, arviolta 80­–90 prosenttia ihosyöpätapauksista vältettäisiin.

­– Käytännössä tällainen tilanne ei ole tietenkään mahdollinen eikä edes toivottava, mutta kohtuus kaikessa on tavoiteltavaa, sanoo ihotautilääkäri Olli Saksela Hyksistä.

Ihosyövän saamiseen vaikuttaa se, paljonko on ehtinyt altistua elämänsä aikana auringonvalolle ja palaa, varsinkin lapsuudessa. Palamisen takia solujen perimän eli DNA:n kasvunsäätelyalueilla tapahtuu mutaatioita, mikä johtaa lopulta solun hallitsemattomaan kasvuun eli syöpään.

Okasolusyöpien määrä on lisääntynyt myös kehon immuniteettia lamaavien lääkkeiden takia. Niitä käytetään esimerkiksi reumataudeissa, erilaisten syöpien hoidossa ja varsinkin elinsiirtopotilailla. Riski sairastua okasolusyöpään voi kasvaa lääkitysten takia 50-kertaisesti.

Tyvisolusyöpä eli basaliooma ei yleensä lähetä etä­pesäkkeitä, ja se saadaan usein hoidettua kerralla pois. Okasolusyöpä lähettää etäpesäkkeitä tyypillisesti lähimpänä sijaitsevaan imusolmukkeeseen ja lopulta esimerkiksi keuhkoihin. Syövät syntyvät yleensä alueille, jotka ovat altistuneet eniten ultraviolettisäteilylle, kuten kasvoihin, päälakeen, ylävartaloon tai käsiin.

Viivyttelystä seuraa hankala leikkaus, jos syöpä leviää esimerkiksi kasvojen luustoon.

Tyvi- ja okasolusyöpien ennuste on yleensä hyvä, mutta ne pitää poistaa, koska ne kasvavat jatkuvasti. Tyvisolusyövistä 80 prosenttia ilmestyy kasvoihin, josta ne on helppo havaita.

­– Mitä aikaisemmassa vaiheessa kasvaimet hoidetaan pois, sen halvemmalla ja helpommalla pääsevät kaikki osapuolet. Usein tapaa vanhuksia, joiden basaliooman on annettu olla, kun on ajateltu, ettei hidaskasvuinen syöpä haittaisi potilasta, Saksela kertoo.

Viivyttelystä seuraa iso ja hankala leikkaus, jos syöpä leviää esimerkiksi kasvojen luustoon tai silmien ympäristöön ja aiheuttaa kipua ja verenvuotoa.

Alkuvaiheessa basaliooman poistoon ei tarvita välttämättä kirurgista toimenpidettä. Iholäikkä voidaan poistaa jäädyttämällä, imikimodivoiteella tai fotodynaamisella hoidolla eli haitallista kudosta valottamalla. Myös okasolusyövän esiasteita eli aurinkokeratooseja voidaan hoitaa samoilla menetelmillä.

Ihomelanooma on ihosyövistä vaarallisin. Hoitamattomana melanooma johtaa kuolemaan, koska se voi lähettää ärhäkästi etäpesäkkeitä jo varhaisvaiheessa. Melanooman ajatellaan tulevan usein vanhoihin luomiin, mutta tavallisimmin se on uusi, terveelle iholle ilmestynyt läikkä.

Melanooma tulee miehillä usein yläselkään ja naisilla alaraajoihin. Melanoomaa voi esiintyä jo nelikymppisillä.

Jokainen epäilyttävä iholäntti, joka muuttuu, kannattaa näyttää lääkärille.

Hyvälaatuinen luomi on yleensä symmetrinen ja tasavärinen, mutta melanooma kasvaa tyypillisesti epäsymmetrisesti ja on väriltään epätasainen.

­– Jokainen epäilyttävä iholäntti, joka muuttuu, kannattaa näyttää lääkärillä, Saksela korostaa.

Jos melanooma ehditään poistaa ennen kuin se on lähettänyt etäpesäkkeitä, syövän ennuste on hyvä. Kaikista melanoomaan sairastuneista 80 prosenttia on elossa viiden vuoden jälkeen taudin toteamisesta.

Paikallisen ihomelanooman hoitona on aina leikkaus. Jos syöpä on levinnyt, sitä hoidetaan myös lääkkeillä. Sairauteen on kehitetty monia uusia täsmälääkkeitä.

Sairastettu ihosyöpä merkitsee suurempaa todennäköisyyttä sairastua uuteen ihosyöpään. Varsinkin näiden potilaiden ihon tarkkailu on tärkeää. Itse on vaikea nähdä koko ihoa, joten seurantaan tarvitsee yleensä jonkun kaveriksi. Suuren riskin potilailla käytetään valokuvaseurantaa.

Paras tapa ehkäistä ihosyöpää on vältellä suoraa paistetta kesällä kello 10­–15 välillä. Jos on oltava auringossa, kannattaa suojautua vaattein ja korkean suojakertoimen aurinkovoiteilla.

– Varttitunti aurinkoa kasvoille ja säärille riittää hyvin tarvittavan D-vitamiinin lähteeksi, Saksela sanoo.

Teksti Maija Joutjärvi

Lähteenä käytetty myös Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja Iholiiton julkaisemaa Ihosyöpäpotilaan opasta.