Anna Vaaranmaalla on omalaatuinen tapa nukahtaa. Hän laittaa toiseen korvaansa korvatulpan ja toiseen nappikuulokkeen, josta hän kuuntelee vanhoja Frendit-sarjan jaksoja. Kuva: Jari Lifländer

Vuorotyötä tekevä Anna mittasi nukkumisensa – lue asiantuntijan analyysi ja univinkit

Neljän tunnin unet tuntuvat aivan liian lyhyiltä, kun takana on toista vuorokautta valvomista. Miten Anna Vaaranmaa oikein jaksaa?

Ensimmäistä valvottua yötä seuraava aamu on yövuorossa pahin.

”Kun kotiudun yövuorosta, olen ollut yli vuorokauden valveilla”, laskeskelee sairaanhoitaja Anna Vaaranmaa, 31.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Anna on edeltävän päivän tiiviisti kotona lasten kanssa, eikä päivässä ole yhtään lepohetkeä: nelivuotias ei nuku lainkaan päiväunia ja kaksivuotias vain satunnaisesti.

Uni on yliväsyneenä levotonta. Anna heräilee, pyörii sängyssä, säätää tyynyjä parempaan asentoon ja ajattelee vain, että tule, uni, tule.

Kun uni viimein tulee, se kestää liian lyhyen aikaa.

”En muista, koska olisin herännyt virkeänä. Käynnistyn ja pysyttelen hereillä energiajuomalla.”

Anna on nukkunut huonosti jo kymmenen vuotta.

Kun lapsi ei nuku, vanhempi valvoo. Kun lapsia on kaksi, vanhempi voi valvoa kaksin verroin – kuten Anna pari vuotta sitten.

”Kun vauva nukahti yösyömiseltään, esikoinen heräsi kasvukipuihinsa. Uneni oli kevyttä, sillä olin koko ajan valmiina heräämään.”

Nelivuotias hiipii edelleen joka yö omasta huoneestaan vanhempien makuuhuoneeseen. Anna on keksinyt laittaa lapselle patjan lattialle, parisängyn viereen. Omalle patjalleen kömpivä lapsi ei herätä äitiä.

”Nukkuisin huonosti ilman lapsiakin. Tiedän sen, sillä tein ennen valmistumistani sairaanhoitajaksi vuorotyötä tarjoilijana.”

Vaikka yövuorot tuntuvat jaksamisessa, Anna ei vaihtaisi viisipäiväiseen, pelkistä aamuvuoroista koostuvaan työviikkoon.

”Olen aamu-uninen, ja pääsen kunnolla käyntiin vasta yhdeksän–kymmenen aikoihin. Ilta- ja yövuorot tuovat vapautta arkeen.”

Parhaimmillaan Annalla on yövuoroputken jälkeen viisi päivää vapaata. Se lataa akkuja huomattavasti tehokkaammin kuin viikonloppuvapaa.

”Yöheräily ei ahdista, kun seuraava päivä on vapaa.”

Arkena jo makuuhuoneeseen meneminen tuntuu ikävältä. Puoliso on arkipäivät toisella paikkakunnalla, ja Anna tietää, että edessä on pitkä ja repaleinen yö. Anna on alkanut pelätä nukkumaan menoa.

”Voi olla, että pelkoni ylläpitää unettomuutta.”

Melatoniini kuuluu Annan iltarutiineihin. Se jouduttaa nukahtamista.

Toiseen korvaansa Anna laittaa korvatulpan ja toiseen nappikuulokkeen, josta hän kuuntelee vanhoja Frendit-sarjan jaksoja.

”Rachelin, Rossin ja heidän kämppistensä tasainen keskustelu on tuttua, turvallista ja unettavaa.”

Anna on nähnyt televisiosarjan niin monta kertaa, etteivät sen tapahtumat yllätä. Jos hän kuuntelisi äänikirjaa, hän jäisi miettimään sen tulevia käänteitä eikä saisi unta.

”Kirja on äkkiä kuunneltu, mutta Frendejä riittää. Tätä unilääkettä tehtiin kymmenen kautta.”

Kymmenessä vuodessa ehtii kertyä melkoisesti univelkaa. Anna tuntee siihen liittyvät terveysriskit ja on huolissaan niistä.

”Kehoni ei toimi kuten ennen. Aineenvaihduntani on laiskistunut, ja minulle on tullut painoa.”

Väsymys vaikuttaa mielialaan. Työpaikallaan Taysin vastasyntyneiden teho-osastolla Anna jaksaa olla empaattinen. Kotiminän pinna on lyhyempi, ja Annan suusta voi päästä sammakoita.

”Nykyään osaan ennakoida tilanteita ja ohjata lapset puuhailemaan jotain, jolla välttää kahnaukset.”

Anna haluaisi nukkua kahdeksan tuntia. Unen määrä ei kuitenkaan juuri vaikuta Annan vireystilaan, sillä hän on yhtä väsynyt niin kuuden kuin kymmenen tunnin nukkumisen jälkeen.

”Olen nukkunut huonosti niin pitkään, etten enää osaa nukkua hyvin.”

Mitä älykello paljasti Annan unesta?

Anna seurasi untaan kolme viikkoa Polar Ignite -fitnesskellolla. Seurantajaksoon sisältyi kaksi yövuorojaksoa.

Kello tallentaa sydämen sykevälin vaihtelua ja käden liikkeitä.

”Kello mittaa sydämen lyöntien aiheuttamat pulssiaallot valon avulla ranteesta”, kertoo liikuntafysiologi, liikuntatieteiden tohtori Kaisu Martinmäki Polar Electro Oy:stä.

Anna asetti tavoitteeksi kahdeksan tunnin unen. Laite arvioi unen ­määrän riittävyyttä vertaamalla sitä Annan tavoitteeseen ja yleisiin seitsemän–yhdeksän tunnin suosituksiin.

Unen laadusta laite arvioi kahta asiaa: unen eheyttä ja uudistavuutta. Eheydessä näkyy unen katkonaisuus, ja uudistavuuteen vaikuttavat syvän unen ja REM-unen määrä.

Laite yhdistää unen määrän, eheyden ja uudistavuuden unitulokseksi. Unitulos kertoo yhdellä luvulla, kuinka kauan ja kuinka hyvin käyttäjä nukkui. Unituloksen asteikko on 1–100.

Liikuntafysiologi Kaisu Martinmäki analysoi tuloksia

  • Anna nukkui keskimäärin riittävästi: 7 tuntia 59 minuuttia per unijakso. Unen määrä vaihteli 10,5 tunnista neljään tuntiin. Vuorotyö sotkee univalverytmistä vastaavaa sisäistä kelloa ja saa aikaan sen, ettei Anna ole juuri koskaan virkeä.
  • Unen laatu vaihtelee. Yövuoron jälkeinen uni on katkonaista ja jää lyhyeksi. Se ajoittuu ajankohtaan, jolloin vireystilan kuuluisi luonnostaan nousta. Toisaalta pitkä valveillaolojakso lisää nukahtamisen ja levon tarvetta. Anna saakin hyvän määrän palautumisen kannalta tärkeää syvää unta.
  • Unitulosten keskiarvo oli 73/100, mikä on hieman matalampi kuin Annan ikäisillä naisilla keskimäärin. Matalin unitulos oli 53 ja korkein 89.

Kokeile tätä

  • Muista perusasiat. Säännöllinen, terveellinen ruokailu ja liikunta lisäävät jaksamista. Voisitko lähteä vaikka lasten kanssa metsään liikkumaan?
  • Ajoita piristävä juoma oikein. Energiajuomat voivat auttaa yövuorossa, mutta muuten ne häiritsevät unta todella pitkään. Pelkästään niiden sisältämä, virkistävä kofeiini voi vaikuttaa elimistössä kuusi tuntia.
  • Huolehdi pienistä pausseista. Jotta elimistö ei käy illalla kierroksilla, päivään olisi hyvä sisällyttää rauhallisia hetkiä. Kun lapset rauhoittuvat, yritä rauhoittua myös itse – älä hakeudu someen tai tee kotitöitä.
  • Tarkista nukkumisympäristö. Viileässä ja hämärässä huoneessa uni tulee helpommin. Lapselle sängyn viereen asetettu patja on loistava idea.
  • Laskeudu uneen. Frendien kuunteleminen kuulostaa hyvältä keinolta saada unen päästä kiinni. Ruudun tuijottaminen ei toimisi. Se piristäisi.

Mitä Anna ajattelee tuloksista?

  • Uniseurannan tulos vastasi odotuksiani. Tiedostan nämä asiat, ja yritän vaikuttaa järkevään listasuunnitteluun, jotta saisin tarpeeksi lepoa vuorojen väleissä. Päivävuoroihin siirtyminen on helpompaa, jos ei tarvitse tehdä kuin kaksi yötä peräkkäin. Yövuorosta palautuminen vie aikansa, mutta yövuorot ovat yleensä rauhallisempia.
  • Pyrin selviämään öistä ilman energiajuomaa, syömään vieläkin terveellisemmin ja liikkumaan enemmän. Frendejä kuuntelen jatkossakin.

Teksti Virve Järvinen

Lue lisää:

Tuntuuko yötyö aivan liian raskaalta? Vaihda työtä ennen kuin uuvut, sanoo unilääkäri

Sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja perushoitaja mittasivat stressinsä – katso testitulokset

Mainos
Mainos