Sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja perushoitaja mittasivat stressinsä – katso testitulokset

Liikuntafysiologi analysoi tulokset ja antoi vinkkejä, kuinka palautumisesta voisi huolehtia entistä paremmin.

Kuvateksti
Susanna Friimäki, Tuomo Ahosola ja Maija Vallinmaa seurasivat kuormitustaan kolmen vuorokauden ajan. Kuvat: Jari Lifländer

Testihenkilöitä seurattiin kolmen vuorokauden ajan Firstbeat Hyvinvointianalyysillä. Menetelmä perustuu sykevälivaihteluun eli sydämen lyöntien väliin jäävän ajan vaihtelun seurantaan. Sen avulla voidaan nähdä, miten ihminen nukkuu ja liikkuu, kokeeko hän stressiä vai palautuuko hän.

– Henkinen ja fyysinen kuormitus vaikuttavat autonomisen hermoston toimintaan, mikä näkyy sydämen lyöntien välisissä ajoissa, kertoo liikuntafysiologi Tiina Hoffman Firstbeatilta.

Suuri sykevälivaihtelu kuvastaa tervettä, vahvaa sydämen toimintaa. Stressaantuneella vaihtelu vähenee.

Tavoitteena on työn ja vapaa-ajan sekä kuormituksen ja levon välinen tasapaino

– Stressikin kuuluu sopivassa määrin normaaliin elämään. Se pitää meidät vireänä.

Jokainen osallistuja piti mittausjakson aikana päiväkirjaa. Se auttaa kohdistamaan mittausdatan tiettyyn hetkeen ja löytämään arjesta ne asiat, jotka tukevat tai haittaavat palautumista.

Sairaanhoitaja Susanna Friimäki, 34: ”Päivä pellolla yövuorojen välissä väsyttää”

”Työpaikallani sydänteholla ja -valvonnassa hoidetaan sydänleikkauksesta toipuvia, kriittisesti sairaita ja keuhkoleikkauksen jälkeen heräämöhoidossa olevia potilaita. Kuulun hälytysvalmiudessa olevaan dialyysiryhmään. Työni on sitovaa, ja potilaat määräävät aikataulut. Hengenvaarassa olevan potilaan luota ei lähdetä tauolle, vaikka kello väittäisi toista.

Asun maalla, 40 kilometrin päässä työpaikaltani. Puolen tunnin ajomatkan aikana ehdin nollata pääni ja jättää työasiat taakseni. Se onnistuu nyt, kun minulle on kertynyt kokemusta tehohoidosta ja hyväksyn oman rajallisuuteni. Vaikka teen parhaani, se ei aina riitä.

Teen kolmivuorotyötä. Aamuvuorot ovat yleensä yövuoroja kiireisempiä, mutta aamuvuorossa ehdin työpaikkaravintolaan tai taukotilaan lounaalle työkaverin kanssa. Yövuoroissa juon välillä kahvini potilaan lähettyvillä.

Yövuorot sopivat minulle hyvin. Olen aamu-uninen, ja saan helposti unen päästä kiinni yövuoron jälkeen. Kun takana on 14 tunnin työvuoro, ei unta tarvitse odotella. Jos saan nukkua kahdeksan tuntia, voimani palaavat.

Teen enintään kahdesta kolmeen yövuoroa peräkkäin. Kun niiden väliin osuu päivä pellolla toukotöiden tai sadonkorjuun aikaan, olen aika väsynyt. Viljelemme sukutilallani heinää ja ohraa. Onneksi työtoverit joustavat, ja saan ottaa lomani viljelyn kannalta sopivaan aikaan.

Työni sairaalassa on välillä rankkaa. Maatilan työt kuormittavat toisella tavalla. Ehkä juuri erilaisuutensa vuoksi nämä kaksi eri maailmaa tasapainottavat toisiaan. Pidän siitä, että vapaa-aikani on aivan erilaista kuin työni.

Huolehdin siitä, että minulle jää myös omaa aikaa. Silloin juoksen tai käyn kuntosalilla.”

Sairaanhoitaja Susanna Friimäki on töissä Taysin Sydänsairaalassa. Susannan mittausjaksoon kuului yksi vapaapäivä ja kaksi yövuoroa (20.15–7.15). Testitulokset ovat kolmen päivän keskiarvoja.

Susannan testitulokset

  • Stressin ja palautumisen tasapaino: kohtalainen 30/100
  • Unen palauttavuus: hyvä 75/100
  • Liikunnan terveysvaikutukset: kohtalainen 39/100

Liikuntafysiologin vinkit Susannalle

Hyvää: Yövuorolla palautumisjakso jää monella lyhyeksi. Sinun vahvuutenasi on kyky nukkua silloin hyvin, mistä voit olla tyytyväinen.

Huonoa: Yövuorossa sinulla ei tapahdu lainkaan palautumista: syke on korkealla etenkin ensimmäisinä tunteina. Liikuntapisteet jäivät kohtalaisiksi, mutta 11 tunnin työvuoron kohdalla huomion pitääkin olla riittävässä levossa. Tällöin ei tarvitse huolestua liikunnan puutteesta.

Kokeile tätä: Yritä rauhoittaa yövuoron ja unen välinen aika, jotta palautuminen alkaisi nopeammin. Koeta rauhoittua työtauolla ja jättää työt työajalle. Kevyt lenkki muutamana päivänä viikossa olisi vastapaino raskaille työvuoroille ja maatilan töille.

Mitä Susanna ajattelee tuloksista?

Vastaisuudessa pyrin rauhoittamaan ruokailuni sekä hetket, jolloin olisi tarkoitus rentoutua. Monesti päässä pyörii sata ajatusta ja tekemättömien töiden lista – joskus teen töitä myös syödessäni. Juoksu ja painoharjoittelu tasapainottavat hyvin molempien ”työpaikkojeni” tuomaa kuormaa.

Fysioterapeutti Tuomo Ahosola, 36: ”Tekemättömät työt kuormittavat”

 

”Teen työkseni neurologista fysioterapiaa. Osa terapiasta toteutuu vastaanotolla, osa allasterapiana kylpylässä ja osa asiakkaiden toimintaympäristöissä: kotona, kouluissa ja päivätoimintakeskuksissa. Osa työajastani kuluu toimipistevastaavan esimiestehtäviin. Olen tällä hetkellä osittaisella hoitovapaalla ja pyrin tekemään kuusituntisia työpäiviä.

Asiakastyö on tiivistä ja aikataulutettua. Hallinnollisissa töissä aikataulut venyvät, ja niissä on aina jotain kesken. Korona säädöksineen on lisännyt hallinnollisia tehtäviä. Välillä teen töitä iltaisin kotona. Työpäivän venyminen voi kiristää pinnaa. Toisaalta mahdollisuus tehdä töitä itselle sopivaan aikaan tukee jaksamista.

Liikun asiakkaalta toiselle autolla. Siirtymät ovat tavallaan taukoja, jolloin saan hengähtää hetken ennen seuraavaa asiakasta: voin soittaa kaverille tai kuunnella mieleistä musiikkia. Jos aikataulu sallii ja reitin varrelle osuu hyvä lounaspaikka, käyn lounaalla. Muuten syön siirtymisten aikana eväitä.

Vapaa-aika perheenisänä on kiireistä. Lapsista vanhin harrastaa salibandya kolmesta neljään kertaa viikossa, ja osallistun hänen joukkueensa valmentamiseen. Harjoitukset aikatauluttavat arki-iltoja aika lailla.

Palaudun parhaiten perheen parissa, yhteisissä lauta- ja pihapeleissä. Pelaan itsekin salibandya ja harrastan pitkän matkan juoksua. Jos koronatilanne helpottaa, juoksen tänä vuonna kymmenennen maratonini.”

Fysioterapeutti Tuomo Ahosola työskentelee toimipistevastaavana Premius Kuntoutus Oy:ssä Tampereella. Tuomon mittausjaksoon kuului yhdistetty vastaanotto- ja toimistopäivä (klo 8.15–14.45), yhdistetty etäkoulutus- ja tyhypäivä (klo 8.00–18.00) ja yksi vapaapäivä. Testitulokset ovat kolmen päivän keskiarvoja.

Tuomon testitulokset

  • Stressin ja palautumisen tasapaino: hyvä 67/100
  • Unen palauttavuus: hyvä 76/100
  • Liikunnan terveysvaikutukset: hyvä 100/100

Liikuntafysiologin vinkit Tuomolle

Hyvää: Terveelliset elintavat ovat hyvin hanskassa. Liikut paljon ja nukut yleensä hyvin, vaikka päiväsi ovat iltaa myöten täynnä tekemistä. Yhteinen iltahetki lasten kanssa näkyy hyvällä tavalla palautumisena.

Huonoa: Runsas liikunta ja tekemisen täyteiset päivät vaativat riittävästi unta. Mittausjakson ensimmäisen yön 6,5 tuntia ei riitä pidemmän päälle, etenkin jos vireystila on koholla alkuyöstä. Päivissäsi ei ole juurikaan palauttavia vihreitä pilkahduksia.

Kokeile tätä: Varaa unelle aikaa. Koeta järjestää päiviisi edes lyhyitä hengähdyshetkiä. Esimerkiksi tietoinen hengitysharjoitus laskee kierroksia.

Mitä Tuomo ajattelee tuloksista?

Olen kokenut asiakkaalta toiselle siirtymiset palauttaviksi hetkiksi, ja mittaus vahvisti ajatukseni. Puolikkaan koulutuspäivän palauttava vaikutus yllätti. Samoin se, miten puhelimen lukeminen sängyssä ennen nukkumaanmenoa viivästyttää palauttavan unen alkamista. Jatkossa luen illalla entistä vähemmän puhelinta.

Perushoitaja Maija Vallinmaa, 61: ”Taukoilisin mielelläni luonnossa”

 

”Työni on fyysisesti kevyttä, mutta henkisesti välillä kuormittavaa. Avustan pientoimenpiteissä, otan näytteitä ja sydänfilmejä sekä teen puhelimessa ja kasvokkain hoidontarpeen arviointia. Minulla on säännöllinen päivätyö terveyskeskuksessa, jossa asiakkaat ovat pääsääntöisesti iäkkäitä.

Olen oppinut 14 vuodessa tuntemaan asiakkaani. Joidenkin yksinäisten vanhusten kohtalot jäävät pyörimään ajatuksiini. Monen vanhuksen vointi kohenisi, jos heidän yksinäisyytensä helpottaisi. Kiireettömän hoidon jonot voivat olla pitkät. Tuntuu pahalta sanoa vanhukselle, että hänen kaipaamansa lääkärin aika menee viikkojen päähän.

Työpaikallani taukojen pitäminen onnistuu joustavasti. Pidän paussin, kun työ antaa myöten. Lounastan ja juon kahvit työpaikan taukotilassa.

Koska ruokatauko on useimpina päivinä ainut mahdollinen hetki työkavereiden tapaamiseen, puhumme usein työasioista. Välillä olisi kiva taukoilla ulkona luonnossa, mutta sinne ei ehdi puolessa tunnissa ydinkeskustasta. En kaipaa työaikana liikettä, sillä kuljen työvuoron aikana kahden kerroksen väliä. Hiljaisuus tekisi sen sijaan välillä hyvää.

Työmatkapyöräilen päivittäin 14 kilometriä vuoden ympäri. Illat puuhastelen omakotitalon pihatöissä tai retkeilen luonnossa. Marja- ja sieniaikaan katoan metsiin. Toisinaan käyn uimahallissa. Talvella hiihdän.

Nukahdan illalla helposti, mutta heräilen usein aamuyöllä. En koe itseäni väsyneeksi, vaikka herään jo puoli kuudelta. Palaudun mielestäni hyvin.

Jään kolmen vuoden päästä eläkkeelle. Olen perusterve, ja keho jaksaisi varmaan tehdä töitä pitempäänkin. Mutta mieleni kaipaa jo muuta.”

Perushoitaja Maija Vallinmaa on töissä Tammelakeskuksessa Tampereen kaupungilla. Maijan mittausjaksoon kuului kaksi työvuoroa (klo 7.45–16.15) ja yksi vapaapäivä. Testitulokset ovat kolmen päivän keskiarvoja.

Maijan testitulokset

  • Stressin ja palautumisen tasapaino: kohtalainen 42/100
  • Unen palauttavuus: hyvä 70/100
  • Liikunnan terveysvaikutukset: hyvä 100/100

Liikuntafysiologin vinkit Maijalle

Hyvää: Liikut terveytesi kannalta ihanteellisesti: töissä kevyesti ja vapaalla ja työmatkalla vähän rankemmin. Työmatkapyöräily tuottaa erinomaiset terveysliikuntavaikutukset.

Huonoa: Kuudenkympin korvilla yöuni muuttuu monella katkonaiseksi ja ihminen alkaa heräillä aamuyöstä, minkä olet huomannutkin. Kuormittavan työpäivän jälkeen rankka liikunta lisää kuormitusta entisestään. Työpäivän aikana palautumista ei ollut lainkaan.

Kokeile tätä: Kuormituksesta palautuminen hidastuu iän myötä. Älä torku illalla sohvalla: mene nukkumaan, kun tunnet itsesi väsyneeksi. Lenkillä ei tarvitse aina mennä hiki hatussa, varsinkin raskaan päivän jälkeen riittää rauhallinen ulkoilu. Yritä huolehtia työssä tauoista, istu alas ja hengähdä.

Mitä Maija ajattelee tuloksista?

Tulos ei kauheasti yllättänyt. Osaan aika hyvin arvioida kuntoni. Tiedän, että nukun katkonaisesti ja ymmärrän sen haitat. Stressin ja palautumisen tasapaino mietityttää. Pyrin jatkossa rauhoittamaan iltoja ja yritän mennä aikaisemmin vuoteeseen, jotta saisin pidennettyä uniaikaa.

Teksti Virve Järvinen, kuvat Jari Lifländer

Lue lisää:

Sairaanhoitaja, ensihoitaja ja lastenhoitaja mittasivat liikkumisensa – tässä tulokset