2. Kerro kollegalle
Virheen tehnyt tarvitsee työyhteisön tukea. Salliva suhtautuminen epäonnistumisiin on yksi merkki siitä, että työyhteisö on psykologisesti turvallinen. Tämä on jokaisen hyvä muistaa silloin, kun työkaverille sattuu virhe.
Työyhteisön jokainen jäsen on osaltaan luomassa joko turvallista tai pelokasta ilmapiiriä. Pienilläkin ilmeillä, eleillä ja sanoilla on merkitystä.
Virheen herättämistä tunteista kannattaa jutella jonkun luotettavan kollegan kanssa. Hän arvostaa, ymmärtää ja muistuttaa, että olet edelleen ammattitaitoinen. Yksittäinen virhe ei määrittele kenenkään ammattitaitoa. Virheitä sattuu työuran aikana väistämättä kaikille.
3. Ottakaa opiksi
Virheen taustalla ovat yleensä työprosessista johtuvat tekijät, jotka ovat syystä tai toisesta pettäneet. Taustat on hyvä käydä avoimesti läpi ketään syyttelemättä. Selvityksestä hyötyvät kaikki.
Jos tilanteesta syytetään yksittäistä työntekijää, hänestä voi tulla second victim eli oheiskärsijä. Silloin virheen tehnyt työntekijä saattaa traumatisoitua, vatvoa asiaa vapaa-ajalla ja menettää yöunensa ja työkykynsä.
Työpaikalle koituu tilanteesta paljon vahinkoa: virheestä ei opita mitään ja yksi työntekijä on poissa vahvuudesta ehkä pitkäänkin, pahimmassa tapauksessa lopullisesti.
4. Hae apua
Joskus hoitovirhe on niin vakava, että selvittely työpaikalla ei riitä, vaan tarvitaan erilaisia viranomaisia. Tällöin prosessi pitkittyy ja muuttuu entistä kuormittavammaksi. Silloin kannattaa hakea ammattiapua työterveyshuollosta.
Näissäkin tilanteissa kannattaa pyrkiä antamaan anteeksi itselleen. Ajatustyötä voi helpottaa se, että miettii, antaisiko tapahtuneen anteeksi kollegalleen.
Ihminen epäonnistuu välillä myös ammattilaisena, mutta se ei mitätöi ammattitaitoa eikä kerro siitä, mihin ihminen pystyy.
Lähteenä käytetty: Työterveyslaitos ja Hammaslääkärilehti 3/2025.
Asiantuntijoina Tehyn työympäristöasiantuntijat Tiina Cederberg ja Heli Kannisto.