Älä vahvista sukupuoliroolia turhaan

Päiväkodissa on jumppatuokio. Tyttöjä ja poikia on yhtä paljon. Jumpan jälkeen lastenhoitaja kehottaa lapsia keräämään välineet. Pojat eivät ole kuulevinaan ja ryntäävät kiipeilemään puolapuille. Hoitaja huutaa: ”No, kiipeilkää te vielä vähän aikaa niin me siivotaan nää tyttöjen kans pois!”

Mikä meni pieleen?

Ruotsalaisten tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia lasten päiväkodin aikuisilta saamasta huomiosta on luonteeltaan negatiivista. Huomion laatu riippuu sukupuolesta: pojat saavat kuulla nimensä tyttöjä useammin, heitä puhutellaan lyhyemmin ja negatiivisemmissa yhteyksissä kuin tyttöjä.

Sukupuoliroolit ovat kaavamaisia käsityksiä siitä, mitä on olla mies tai nainen.

Hoitajien juttutuokiot tyttöjen kanssa taas ovat pidempiä ja henkilökohtaisempia, mutta samalla tyttöjen oletetaan pärjäävän poikia vähäisemmällä tuella ja auttavan muita.

Sukupuolisensitiivisyys edellyttää kasvattajalta omien ennakkoluulojen ja tottumusten tarkkailua. Asiaan perehdytään täydennyskoulutuksessa, joka kuuluu Naisasialiitto Unionin hankkeeseen.

Sukupuoliroolit ovat kaavamaisia käsityksiä siitä, mitä on olla tyttö, poika, mies tai nainen.

Tyttöjä pidetään tunnollisina, kiltteinä ja rauhallisina – poikia taas toiminnallisina sekä matemaattisesti ja teknisesti lahjakkaina.

Rutiininomainen työ ja kiireinen päivärytmi altistavat henkilöstön usein toimimaan perinteisten mallien mukaan. Omia oletuksiaan ja toimintatapojaan voi kuitenkin muuttaa pienillä, arjen perinteistä kulkua kyseenalaistavilla pohdinnoilla.

Monet kieltävät, että sukupuoli vaikuttaisi heidän tapaansa kohdella toista ihmistä.

Sukupuolisensitiivisyyden tavoitteena ei ole muuttaa lapsia tai heidän tapaansa ilmaista omaa sukupuoltaan, vaan saada aikuiset tunnistamaan omat ennakko-oletuksensa.

Esimerkiksi naureskelu pojan ja tytön ystävyydelle, siitä kiusoittelu ja sen tarpeeton korostaminen ylläpitävät kuvaa heteroseksuaalisuudesta toivotuimpana seksuaalisuuden muotona.

Sukupuolten välisiin ystävyyssuhteisiin kannustamisen lisäksi kasvattajan on hyvä olla lähellä ja tarkkailla sekaryhmätilanteita. Hän voi kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa lapset vahvistavat stereotyyppisiä sukupuolirooleja.

Sukupuoliroolien kyseenalaistaminen on vaikeaa, koska ihmiset pitävät rooleja usein luonnollisina ja kokevat niiden kritisoinnin uhkaavaksi. Toisaalta monet kieltävät, että sukupuoli vaikuttaisi heidän tapaansa kohdella toista ihmistä.
 

Pohdittavaa

• Valitsenko apulaistehtäviin tasapuolisesti eri sukupuolta olevia lapsia?
• Kenelle sallin keskeytyksiä?
• Miten tulkitsen tyttöjen ja poikien tunteita?
• Millaista on kehonkieleni, kun puhun tytölle? Entä puhuessani pojalle?
• Mitä ehdotan tytölle tai pojalle, joka valittaa tylsyyttä?
• Millaisia esikuvia nostan esille lapsille?
• Kenelle soitan ensisijaisesti, kun lapsi on sairas?

Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa
– tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke

Julkaistu Tehy-lehdessä 4/2014