Anna työkaverille palautetta

1 Palautteen tarkoitus on kertoa, miten joku suoriutuu työstään. Palautetta annetaan sekä toiminnasta tavoitteiden saavuttamiseksi että käyttäytymisestä työpaikan pelisääntöjen mukaan.

2 Antajan näkökulmasta palaute ei ole myönteistä tai kielteistä, vaan neutraali tosiasia. Palautteen antajan tulee kertoa havainnoistaan neutraalisti. Neutraali havainto ei sisällä mielipidettä.
Havaintoon ei saa sekoittaa tunteita, joita havainto herättää. Tunteet kerrotaan vasta myöhemmin, kun puhutaan siitä, millaisen vaikutuksen teko tai toiminta sai aikaan kertojassa.

3 Kannustavaa palautetta pitää antaa enemmän kuin korjaavaa jo pelkästään sen vuoksi, että onnistuminen on työssä yleisempää kuin epäonnistuminen. Korjaavan palautteen pitää koskea olennaisia asioita.

4 Hyvin annettu korjaava palaute on suoraa, mutta se ei saa loukata. Asiat ja tunteet tulee nostaa esiin silloin, kun siihen on tarvetta. Ihmiset kokevat saamansa palautteen hyväksi, kun se on annettu hyvin. Huonosti annettu palaute lisää ristiriitoja.

5 Palautetta pitää antaa ja saada koko ajan. Palautteen antaminen kuuluu työyhteisössä jokaiselle. Jos kymmenen ihmistä muistaa kehua työkaverin työtä, hän tietää onnistuneensa.
Esimiehen palaute on vain yhden ihmisen näkemys.

6 Vuoropuhelu onnistuu, kun osapuolet ovat tasavertaisia keskustelukumppaneita. Palautetta pitää antaa vain kahdesta syystä: halusta auttaa työkaveria kehittymään ja halusta ilmaista omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Palautetta ei saa antaa siksi, että haluaa osoittaa ylemmyyttä ja valtasuhteita tai päästäkseen kontrolloimaan toisen tekoja tai oikeuttamaan omia tekojaan.

7 Ohje ja palaute ovat kaksi eri asiaa. Palaute on viestintää, mutta ohje on usein tarpeetonta johtamista. Ihmiset eivät halua ohjeita tai neuvoja, vaan he haluavat itse päättää, mitä palautteella tekevät.

Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen: Palaute kuuluu kaikille. Infor 2011.

Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2014