”Hän ei osaa huolehtia sinusta” – toisen vanhemman mustamaalaaminen kielii lapsen vieraannuttamisesta

1. Mitä vieraannuttamisella tarkoitetaan?

Vieraannuttaminen on sitä, kun toinen vanhempi pyrkii eron jälkeen haittaamaan lapsen ja toisen vanhemman suhdetta. Suhde on ollut hyvä ja turvallinen ennen eroa, joten haittaa tekevällä vanhemmalla ei ole tarvetta suojella lasta kaltoinkohtelulta. Sen sijaan hän haluaa omia lapsen itselleen. Hän saattaa pyrkiä eristämään lapsen myös toisen vanhemman sukulaisista ja uudesta kumppanista.

Joka kymmenennessä erossa on arvioitu tapahtuvan vieraannuttamista. Taustalla voi olla esimerkiksi vanhemman vaikeus hyväksyä eroa tai pelko lapsen menettämisestä. Vanhempi voi kokea katkeruutta ja käyttää lasta koston välineenä. Hänellä saattaa olla mielenterveyden vaikeuksia, jotka vaikuttavat hänen ajatteluunsa.

Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan eron jälkeen.

2. Miten vieraannuttaminen tapahtuu?

Vieraannuttava vanhempi pyrkii vaikuttamaan lapsen näkemyksiin toisesta vanhemmastaan niin, ettei lapsi halua enää olla tekemisissä tämän kanssa. Hän voi mustamaalata vanhempaa ja herättää lapsessa turvattomuutta ja pelkoa: ”Hän ei osaa huolehtia sinusta.” ”Pelkään, että sinulle sattuu jotain pahaa hänen luonaan.” Vieraannuttava vanhempi voi perua lapsen ja toisen vanhemman tapaamisia ja järjestää lapselle sovittujen tapaamisten ajaksi muuta tekemistä. Jos tekeminen on lapsen lempipuuhaa, lapsi ei pidä peruuntumista välttämättä menetyksenä.

Vieraannuttaminen voi olla myös tahatonta. Vanhempi voi huomaamattaan reagoida poikkeuksellisen voimakkaasti, kun lapsi lähtee toiselle vanhemmalleen. ”Miten kestän, kun minun tulee sinua niin kova ikävä?” Toisinaan vanhempi havahtuu käytökseensä, kun hänelle kerrotaan vieraannuttamisen vaikutuksista lapseen.

3. Miten vieraannuttaminen vaikuttaa lapseen?

Vieraannuttaminen vaarantaa lapsen turvallisen kehityksen, ja pahimmillaan lapsi vieraantuu itsestään. Lapsi pakotetaan valitsemaan toinen vanhempi ja torjumaan toinen. Lojaliteettiristiriita aiheuttaa lapselle syyllisyyden tunnetta ja masentuneisuutta. Joissain tilanteissa lapsi menettää todellisen lapsuutensa ja saa tilalle kontrolloivan vanhemman tarjoamia valemuistoja.

Kun turvallista vanhempaa syytetään huonoksi vanhemmaksi, lapsen minäkuva horjuu ja hänen on vaikea luottaa muihin ihmisiin. Tämä voi vaikuttaa ihmissuhteisiin myös tulevaisuudessa. Vieraannuttava vanhempi on huono roolimalli, ja vieraannuttava käytös voi siirtyä huomaamatta sukupolvelta toiselle.

Vanhempien ero on lapselle iso muutos, eikä kaikki lapsen oireilu johdu vieraannuttamisesta. Siirtymätilanteet kuormittavat lähes aina kahden kodin lapsia. Lapsi sopeutuu muutoksiin paremmin, jos suhde molempiin vanhempiin jatkuu. Murrosiässä muutokset lapsen käyttäytymisessä voivat liittyä kehitysvaiheeseen, jolloin lapsi ottaa etäisyyttä vanhempiinsa.

4. Milloin asiakastyössä voi epäillä vieraannuttamista?

Vieraannuttamista on vaikea tunnistaa ja arvioida yksin, ja se tulee tehdä yhdessä muiden perheen kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Tunnistamisessa auttaa, kun hylkää asenteen, jonka mukaan yksikään vanhempi ei halua lapselleen pahaa.

Vieraannuttaminen jakaa osapuolten läheiset joukkueiksi, ja ammattilainen on vaarassa tempautua mukaan joukkuepeliin. Kontrolloiva vanhempi pyrkii vaikuttamaan ammattilaiseen syyttelemällä ja kertomalla ex-puolisostaan ainoastaan kielteisiä asioita. Hänen, toisen vanhemman ja lapsen puheet ovat ristiriidassa keskenään. Vieraannuttava vanhempi puhuu asioista omista lähtökohdistaan eikä kuuntele tai huomioi lapsen toiveita.

Vanhempien riitojen ratkaiseminen ei ole lapsen tehtävä, eikä hänen tarvitse valita puoltaan.

Lapselta voi esimerkiksi kysyä, miltä tuntuu olla vuoroin isän ja vuoroin äidin kotona. Mikä siinä on kivaa, mikä harmittaa? Vieraannuttamista voi epäillä, jos lapsen vastauksissa kuuluu vieraannuttavan vanhemman ääni ja ilmaisut ovat aikuisen ilmaisuja. Joskus lapsella ole lainkaan hyvää sanottavaa torjutusta vanhemmastaan.

5. Miten lasta voi auttaa?

Lapselle on hyödyksi, kun ammattilainen tarkastelee asiaa lapsen näkökulmasta ja lapsi voi puhua hänelle asioistaan vapaasti. Ammattilaisen tehtävä on auttaa korjaamaan lapsen ja vanhempien välisiä kiintymyssuhteita. Lapsi ei voi voida hyvin, jos hän ei saa olla yhteydessä toiseen vanhempaansa ilman perusteltua syytä.

Lapselle tulee kertoa, että toisen vanhemman tapa puhua pahaa toisesta vanhemmasta on väärin. Vanhempien riitojen ratkaiseminen ei ole lapsen tehtävä, eikä hänen tarvitse valita puoltaan.

Vieraannuttamisessa molemmat vanhemmat ja lapsi tarvitsevat moniammatillista apua. Perheen voi ohjata perheneuvolaan, lastensuojeluun tai sosiaalitoimeen. Vieraannuttamisessa on riski lapsen psyykkisen häiriön kehittymiselle. Joskus lapsi voi niin huonosti, että hän tarvitsee lastenpsykiatrian apua.

6. Miten vieraannuttamista voi ehkäistä?

Vieraannuttamista ehkäisee se, että vanhempien vuorovaikutusta tuetaan lapsen syntymästä saakka ja heillä on mahdollista saada erotilanteessa esimerkiksi vertaistukea.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulee suhtautua vakavasti vanhempien vieraannuttamispuheeseen ja avunpyyntöihin. Kaikkia osallisia pitää kuunnella. Jos ammattilaiset eivät reagoi, vieraannuttamisesta voi tulla vanhemman pitkäkestoinen tapa käyttäytyä. Kun asiaan puututaan ajoissa, ehkäistään lapsen ja vanhempien kärsimyksiä ja säästetään yhteiskunnan resursseja.

Lähde: Tunnista, puutu ja auta – opas vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen. Ensi- ja turvakotien liitto 2023. Voit lukea oppaan täältä.