Hoitaja, uskalla kysyä – ”Pakolaiset puhuvat kokemuksistaan yllättävänkin avoimesti”

Minni Roth tutkii hoitajien asenteita pakolaisia kohtaan.

Kuvateksti
Nuorten opiskelijoiden ennakkoluulottomuus saa kiitosta tohtoriopiskelija Minni Rothilta. Kuva: Pasi Leino

1. Mikä innosti tekemään tutkimusta?

Olen taustaltani psykiatrinen sairaanhoitaja ja tutkin väitöskirjassani pakolaisten mielenterveyttä. Mielenterveys vaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja hyvinvointiin merkittävästi. Uuteen maahan tuleminen on aina stressitekijä, joka pitäisi ottaa automaattisesti huomioon kaikkien kohdalla, ei vain niiden, jotka oireilevat.

Haluan myös selvittää, mikä vaikuttaa siihen, miten ihmisiä hoidetaan ja kohdellaan. On kiinnostavaa, miksi joku saa hyvää tai huonoa hoitoa. Itse olen vielä materiaalin keräysvaiheessa, mutta ulkomailta löytyy pari tutkimusta, joissa on selvitetty hoitajien asenteita. Niistä selviää, että korkeasti koulutetut ovat vähemmän asenteellisia kuin matalasti koulutetut ihmiset.

Suomessakin on luultavasti asenteellisuutta, mutta se ei ehkä näy potilaalle itselleen. Se on oikein hyvä juttu. Lähtökohtaisesti kaikki hoitajat haluavat potilailleen hyvää.

2. Mikä sinua on ilahduttanut erityisesti?

On hienoa, että nykyajan opiskelijat ovat hirveän ennakkoluulottomia. Nuorilla ei tunnu olevan minkäänlaisia ennakkoasenteita. He eivät esimerkiksi ajattele seksuaalivähemmistöjä vähemmistöinä vaan ihmisinä muiden joukossa. Siksi uskon, että alamme kehittyy todella nopeasti hyvään ja suvaitsevaiseen suuntaan.

3. Millaiset käytännön haasteet voivat vaikuttaa hoitajien asenteisiin?

Kieleen ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat voivat olla isoja. Hoitaja saattaa esimerkiksi olettaa, että potilas ymmärtää, koska hän nyökkää. Ymmärtäminen pitää kuitenkin vielä varmistaa.

Kun puhutaan potilaan kanssa mielenterveydestä, mukana pitäisi olla aina palkattu tulkki. Joskus mukana on ammattilaisen sijasta sukulainen, oma lapsi tai koko perhe. Jos hoitaja ei ole varautunut siihen, tilanne saattaa hämmentää.

Hoitajan ei pitäisi pelätä ottaa mielenterveysasioita puheeksi tai olettaa, että tietyissä kulttuureissa on tabu puhua niistä. Oma kokemukseni on, että pakolaiset puhuvat kysyttäessä kokemuksistaan yllättävänkin avoimesti.

4. Koulutat maahanmuuttajista mielenterveyden lähettiläitä. Mistä on kyse?

Olen projektipäällikkönä EU:n rahoittamassa hankkeessa, jonka ideana on, että maahanmuuttajat vievät tietoa mielenterveydestä omissa yhteisöissään perheille ja muille tutuille. Opetamme heille ihan perusasioita, kuten mitä mielen pahoinvointi on ja mistä apua voi saada.

5. Olet huomannut, että monet alan ihmiset janoavat lisää tietoa eri kulttuureista. Mistä sitä saisi?

On olemassa hyviä koulutuspaketteja, joissa opetetaan peruselementtejä erilaisista kulttuureista ja sensitiivistä kohtaamista eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. On kuitenkin työnantajasta kiinni, annetaanko koulutukseen resursseja. Mielestäni näiden asioiden pitäisi kuulua jo peruskoulutukseen.

6. Jos et olisi tutkija, mitä tekisit?

Olisin automekaanikko. Työ olisi konkreettista käsillä tekemistä ja voisin korjata jotain rikki mennyttä. Tavoitteeni työelämässä on muuttaa asioita paremmaksi.

 

Minni Roth, 33

  • Sairaanhoitaja (yamk), terveystieteiden maisteri, tohtoriopiskelija University of West of Scotlandissa.
  • Työskennellyt psykiatrisena sairaanhoitajana Turussa, projektipäällikkö Turun ammattikorkeakoulussa.
  • Harrastaa äänikirjoja, ryhmäliikuntaa ja joukkuevoimistelua.

Teksti Rosanna Marila