Ulkopuolisia etiikan asiantuntijoita ja hoitoeettisiä työryhmiä käytetään todella vähän, vaikka nämäkin ratkaisukeinot koetaan hyödyllisiksi. Herää kysymys, eikö niitä ole käytettävissä vai eivätkö ne kuulu organisaatioiden toimintatapoihin eikä niitä tarjota?
Kaksi kolmasosaa vastaajista kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta kehittyäkseen eettisten ongelmien käsittelyssä. Ongelmien ratkaisemiseen kaivataan siis selkeästi jotakin lisää. Voisiko se olla juuri keinovalikoiman laajentaminen?
Useimmiten eettisiä ongelmia ratkaistaan tukeutumalla omiin arvoihin ja keskustelemalla hoitajien, johtajakollegoiden tai oman esihenkilön kanssa. Lisäksi ratkaisuissa nojaudutaan muun muassa lakiin ja kirjallisiin ohjeisiin.
Miksi kiinnostuit tästä aiheesta?
Etiikka on ollut terveydenhuollossa aina keskeinen asia, mutta aloittaessani väitöstutkimusta asiaa ei ollut juurikaan tutkittu hoitotyön johtajuuden näkökulmasta. Hoitotyön johtajat ovat paljon vartijoina siinä, ettei etiikka jää talouden jalkoihin. Esimerkiksi vanhustyön ongelmat ja pandemia ovat kumpikin mitä suurimmassa määrin sekä eettisiä kysymyksiä että johtamiskysymyksiä.
Elina Aitamaa on terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja ja projektipäällikkö 2M-IT:ssä. Hänen väitöstutkimuksensa voit lukea täältä.
Teksti Ulla Ojala
Lue lisää:
Etiikasta pitäisi puhua työpaikalla porukalla, sanovat hoitajat
