Itsensä vähättely on hoitajien helmasynti

Ethän pienennä itseäsi? Omien vahvuuksien hyödyntäminen on rehtiä myös työyhteisöä kohtaan.

Miltä tuntuu kuunnella asiansa osaavaa ystävää, joka vähättelee koko ajan itseään? No, epämiellyttävältä ja vähän nololta.

Kirjoittaja ja puhetaiteilija Jenni Janakka huomasi tämän, kun kuunteli kavereidensa keskustelua. Hän huomasi syyllistyvänsä samaan myös itse. Hän alkoi ihmetellä, miksi naiset arkailevat ja pienentävät itseään ja muita naisia. Miksi suljemme kiperissä tilanteissa suumme? Miksi piilotamme pätevyytemme muilta, hän alkoi kysellä ja herätellä ihmisiä.

Näin syntyi Röyhkeyskoulu, jota Jenni on pitänyt eri puolilla maata. Nyt koulun opit on koottu myös kirjaksi.

Röyhkeydellä Jenni ei suinkaan tarkoita muista piittaamatonta toimintaa, vaan itsensä ja muiden arvostamista niin, että on elämässään enemmän kuskin kuin kyytiläisen paikalla.

– Tutkimusten mukaan naiset vähättelevät itseään miehiä enemmän. Vähättely koskee myös miehiä, jotka ovat vähemmistönä työpaikallaan, kuten hoiva-alalla.

Filosofi Michel Foucaultin mukaan yksilö alkaa toteuttaa itseensä liitettyjä odotuksia, jotka ovat sidoksissa yhteiskunnan rakenteisiin. Niissä luodaan käsityksiä siitä, miten on sopivaa olla ja toimia erilaisissa yhteisöissä oli sitten kyse perheestä, koulusta, työpaikasta tai ammattialasta.

– Riippumatta luonteestamme tai osaamisestamme sukupuoli vaikuttaa merkittävästi siihen malliin, mihin meidät kasvatetaan ja mihin kasvamme. On esimerkiksi huomattu, että pojat saavat kiitosta suorituksista ja aktiivisesta toiminnasta, kun taas tyttöjä palkitaan muista huolehtimisesta ja kiltteydestä. Tämä näkyy myös uravalinnoissa.

Hoitoalalla oman paikan ottaminen ja vahvuuksien hyödyntäminen ovat taitoja, joissa monella on parannettavaa. Taitoja kannattaa treenata myös sen vuoksi, että se on rehtiä työyhteisöä kohtaan.

– On turha katkeroitua ja antaa muiden kävellä ylitse. Epäreilussa työyhteisössä työtkään eivät suju parhaalla mahdollisella tavalla, Jenni Janakka muistuttaa.

Muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta ne kannattaa aloittaa heti. Havainnoi, miten käyttäydyt. Miten toimit, kun joku keskeyttää palaverissa puheenvuorosi tai kohtelee sinua asiattomasti? Miten koet, kun saat osaksesi kritiikkiä? Entä mitä teet, kun sinulle kasaantuu jatkuvasti enemmän töitä kuin ehdit tehdä? Mitä sanot, jos kaipaat apua muilta?

Ylikiltin vaarana on luisua marttyyrin asemaan.

Tunnistatko toimintatavassasi kiltin tytön syndroomaan liittyviä piirteitä? Toivotko, että sinusta pidettäisiin, jolloin sivuutat tarpeesi ja mielipiteesi ja olet aina samaa mieltä muiden kanssa? Joustatko loputtomiin? Luhistutko kritiikin alla?

Kiltteydessä ei ole vikaa, mutta ylikiltin vaarana on luisua marttyyriin asemaan. Tunnista siis rajasi. Opettele ilmaisemaan asiasi selkeästi: ”Autan sinua mielelläni, koska uskon saavani myös sinulta tarvittaessa apua, eikö totta?” ”Otan tämän tehtävän vastaan, koska arvostan sitä, miten tässä työyhteisössä jokainen venyy vuorollaan.”

Kiltin tytön syndrooman lisäksi monia itsensä pienentäjiä vaivaa huijarisyndrooma. Kumpaankin liittyy pelko siitä, että omat kyvyt ovat vähäisempiä kuin muilla ja muut huomaavat tämän. Siksi ihminen venyy eikä valita töiden paljoudesta.

Huijarisyndrooman nimeä ei kannata pelästyä. Tutkimusten mukaan se on hyvin tavallinen ilmiö. On arvioitu, että kaksi ihmistä kolmesta kokee itsensä jossakin elämänvaiheessa huijariksi. Kokemus ei liity sukupuoleen, koulutukseen, ammattiin tai asemaan.

Huijarisyndrooma on opittua riittämättömyyden tunnetta. Siihen on kaksi väylää. Ihminen on saattanut kokea lapsena jatkuvasti osaamisensa vähättelyä, jolloin hän ei usko selviytyvänsä myöhemminkään. On myös mahdollista, että vanhemmat ovat kasvattaneet lasta niin, että hän kuvittelee olevansa poikkeuksellisen kyvykäs. Kun lapsi kohtaa puutteensa kodin ulkopuolella, syntyy epävarmuutta.

Miten siis voisit muuttaa ajatustottumuksiasi, jotka jarruttavat ja takkuistavat omaa tekemistäsi?

Ota ensin selvää, millainen olet. Paras harjoitus on kirjoittaa lista asioista, joissa olet hyvä tai erityisen hyvä. Jos se tuntuu vaikealta, pohdi, millaisten asioiden tekemisestä nautit. On hyvin todennäköistä, että nautintoa tuova tekeminen on samalla ydinosaamistasi. Lisää sitten tällaista tekemistä ja iloitse siitä. Saat kummasti itseluottamusta ja opit arvostamaan itseäsi.

Omasta arkailusta pääset selville tarkkailemalla, jätätkö usein tekemättä kiinnostavia ja elämää eteenpäin vieviä asioita. Pistä myös merkille, käytätkö paljon aikaa perustellaksesi itsellesi, miksi tälläkään kertaa ei ollut sopiva hetki tai on ihan ok, ettet tehnyt mitään.

Pohdi, millaisten asioiden tekemisestä nautit. On hyvin todennäköistä, että nautintoa tuova tekeminen on ydinosaamistasi. 

Tee itsellesi tulevaisuusstrategia. On tavallista, että tulevaisuutta suunnitellessamme muotoilemme ajatuksemme toiveiksi. Tehokkaampaa olisi miettiä, miten jokin toive tai unelma voisi toteutua askel askeleelta. Näin olemme aktiivisia toimijoita.

– Siihen tarvitaan rohkeutta. Olisiko nyt aika kokeilla sellaista, mitä et ole uskaltanut tai kehdannut tehdä aikaisemmin?

Jenni Janakka kehottaa kertomaan omista suunnitelmista ja tärkeistä päätöksistä toiselle ihmiselle. Vielä parempi tapa on puhua niistä mahdollisimman erilaisten ihmisten kanssa: läheisten, ystävien ja työkaverien kanssa. Keskustelukumppanit voivat kysyä oikeita kysymyksiä tai kyseenalaistaa asioita. Heidän ei välttämättä tarvitse vastata mitään, mutta sanallistaessamme asioita voimme saada tärkeitä oivalluksia.

– Puhu myös itsellesi ääneen. Kuuntele, mitä sanot.

Itsensä vähättelyn tunnistaa myös varovaisesta kielestä. Tutki sähköpostejasi ja tarkkaile, miten puhut. Kun joku kysyy sinulta neuvoa, sutkautatko heti, ettet ole tässä mikään asiantuntija, mutta...

Tai tuntuvatko nämä tutuilta: ”Mä olin vain aikeissa sanoa...”, ”Mä siis vaan olen tehnyt aikaisemmin...” tai ”Mä tavallaan johdan tätä tiimiä.”

Puheessa ja viesteissä toistuvat tilkesanat on tarkoitettu pehmentämään sanomaasi, mutta hämmentävät vastaanottajaa: ”Mitähän tuo nyt tarkoitti? Mitä se tahtoo?”

– Kitke vähättelevät sanat pois. Kun terävöität puhettasi, toinen ymmärtää paremmin ja ottaa viestisi haltuun.

Kehu toista vilpittömästi, kun siihen on aihetta ja ota vastaan muiden kehuja vähättelemättä niitä. 

Kritiikin sieto on kenelle tahansa vaikeaa. Erityisen pelottavaa se on ihmiselle, joka kärsii kiltin tytön syndroomasta.

– Palautteen vastaanottaminen on paras väline oman osaamisen ja epävarmuuden kartoittamiseen. Sehän voi antaa vinkkejä, missä voi kehittyä edelleen.

Muista kuitenkin suhtautua itseesi armollisesti ja huumorilla. Elämästä tulee kovin raskasta, jos asettaa itselleen vain vaatimuksia eikä hyväksy luonnollisia mokia ja epävarmuuksia.

Opi myös arvostamaan toisten panosta ja osaamista. Kehu toista vilpittömästi, kun siihen on aihetta ja ota vastaan muiden kehuja vähättelemättä niitä. Kehuilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia sekä saajan että antajan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu, Tuuma 2019.

Teksti Merja Perttula, kuvitus Karoliina Pertamo