Vaikeimpia moniresistenttejä bakteerikantoja ovat MRSA, VRE ja ESBL. Yleensä moniresistentit bakteerikannat katoavat terveen ihmisen elimistöstä itsestään.
MRSA (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) on yleisin, ja sitä torjutaan järjestelmällisesti. Pinnoilla pitkään säilyvä VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) on suhteellisen harvinainen ja vaikeahoitoinen. ESBL-kannat ovat lisääntymässä, ja niitä esiintyy tyypillisesti ulosteessa ja virtsassa. Tartunta ei välttämättä aiheuta oireita.
MRSA:ta vastaan on olemassa häätölääkitys, mutta se on kallis ja sivuvaikutuksineen raskas. Jotkin antibiootit tehoavat ESBL:ään, mutta VRE:tä ei pystytä poistamaan elimistöstä. Jos hoitaja jää pysyvästi työssä saadun bakteerin kantajaksi, kyseessä on ammattitauti.
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit syntyvät, kun arkielämässä vaarattomat bakteerit muuttuvat sairaalassa paljon käytettyjen antibioottien keskellä vastustuskykyisemmiksi lääkkeille. Uuden mikrobilääkkeen kehitys kestää noin kymmenen vuotta, joten tutkijat käyvät jatkuvaa kilpajuoksua bakteerien kanssa.
Suurimman osan sairaalainfektioista aiheuttavat bakteerit, jotka ovat peräisin potilaan ihon tai limakalvon kasvustosta. Joskus mikrobi on peräisin potilaan elimistön ulkopuolelta eli toisista potilaista, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä.
Potilaan oma mikrobikasvusto muuttuu sairaalassa usein mikrobilääkehoidon vuoksi. Suurin osa sairaalainfektioista on potilaan hoitoon liittyviä riskejä, jotka toteutuvat heikon vastustuskyvyn ja tehokkaan hoidon edellyttämien toimien vuoksi.
Hoitotyöntekijöillä on kehittynyt työn myötä yleensä hyvä vastustuskyky erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Hoitajat ovat harvemmin pitkäaikaiskantajia, mutta tartunta voi olla terveysriski työntekijälle vastustuskyvyn alenemisen muodossa. Myös tartunta perheenjäseniin on mahdollista.
Jos bakteeri todetaan, lääkäri päättää sairausloman tarpeen ja ottaa kantaa, voiko hoitaja jatkaa työssään. Pääsääntöisesti työssä jatkamiselle ei ole estettä. Työnantaja voi tarvittaessa järjestää korvaavaa työtä, jossa ei olla potilaiden kanssa tekemisissä. Lääkäri myös tekee tartunnasta ilmoituksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin.
Lomamatkalla terveydenhuollon ammattilaisia vaanivat samat taudit kuin muitakin turisteja. Esimerkiksi salmonella tarttuu herkästi, joten taudin mahdollisuus on syytä ottaa huomioon, jos sairastuu lomamatkalla tai sen jälkeen mahatautiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ulla Rantanen ja Merja Riiski 2010. ESBL:n leviämisen ehkäisy hoitotyössä. Saimaan ammattikorkeakoulu.
Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien infektioyksiköt.
ESBL yleistyy
- ESBL (Extended Spectrum beta lactamases) on gramnegatiivisten sauvabakteerien entsyymien ominaisuus, jonka avulla bakteeri kykenee hajottamaan lähes kaikkia beetalaktaamiantibiootteja. Kannat ovat usein resistenttejä myös muille antibiooteille.
- Suomessa eristetyistä E. coli- ja Klebsiella-bakteereista 1–2 prosentilla on ESBL-ominaisuus.
- Kantoja esiintyy vanhusten pitkäaikaishoitolaitoksissa ja vaikeita perussairauksia sairastavilla potilailla. ESBL-tartuntoja on löytynyt myös perusterveiltä ihmisiltä.
- Edeltävä mikrobilääkitys, ikä ja laitoshoito ovat riskitekijöitä.
- Tärkein tartuntakanava ovat hoitohenkilökunnan kädet.
- ESBL:n torjuntaan ei ole vielä valtakunnallisia ohjeita.
Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2012
