Kysy seksuaalisuudesta samalla tavalla kuin syömisestä ja liikkumisesta, neuvoo fysioterapeutti Aliisa Lahti
Aliisa Lahti on erikoistunut lantionpohjan fysioterapiaan ja yhdistää siihen myös seksuaalineuvontaa.
Kuvateksti
Fysioterapeutti Aliisa Lahti tutkii ultraäänen avulla asiakkaan lantionpohjan lihaksia.
Kuva: Liisa Takala
Tutkimuspöydällä lojuu anatomisia malleja ja värivalokuvia naisen ja miehen lantionpohjasta. Niiden avulla Aliisa Lahti, 32, auttaa potilasta osoittamaan, missä tämä tuntee kipua. Kun kipu sijoittuu kehon sisäosiin lantionpohjan alueelle, se voi olla oire vaikkapa hampaiden narskuttelusta. Yllättävän moni asia heijastuu lantionpohjaan ja päinvastoin: lantionpohjan toimintahäiriö voi vihoitella muualla kehossa.
Moni olettaa, että lantionpohjafysioterapeutin luona vain maataan tutkimuksen kohteena.
”Se on virhekäsitys. Täällä liikutetaan kehoa, seistään ja maataan. Kehoa hölskytellään ja ravistellaan”, korjaa Hyvinkään sairaalassa työskentelevä Aliisa.
Hän oikaisee muitakin sitkeästi eläviä harhaluuloja. Lantionpohjan lihaksia ei esimerkiksi tarvitse treenimielessä säännöllisesti supistella tai jännittää: pissankin täytyy tulla omalla paineellaan ilman ponnistelua. Kyseiset lihakset treenaantuvat tavallisissa puutarhatöissä ja kävellessä tai vaikka punttisalilla.
Yhteys kehoon kadoksissa
Aliisa tekee aikuisten lantionpohjan fysioterapiaa yhtenä päivänä viikossa. Muun ajan hän työskentelee lasten fysioterapiassa.
Lantionpohjan fysioterapian Aliisa käynnistää perusteellisella 90 minuutin ensitapaamisella, jonka aikana hän selvittää potilaan oireiden laadun ja keston ja kertoo hoitomenetelmistä. Tapaamisia on enimmillään viisi.
Erektio-ongelmat tai seksuaalinen haluttomuus voivat olla yhteydessä lantionpohjan lihasten kireyteen.
Aliisa tutkii potilaan tuki- ja liikuntaelimistöä, selän ja lonkkien liikkuvuutta sekä hengityksen virtaavuutta. Hän palpoi eli tunnustelee sormin vatsan aluetta, kylkiä ja selkää ja tarvittaessa lantionpohjaa. Hän selvittää, onko potilaalla vaikeuksia rakon ja suolen toiminnoissa ja vaikuttavatko lantionpohjan oireet seksuaalitoimintoihin.
Keskustelun yhteydessä potilas saattaa oivaltaa, että erektio-ongelmat tai seksuaalinen haluttomuus voivat olla yhteydessä lantionpohjan lihasten kireyteen tai tunnottomuuteen.
Lantionpohjan lihasten sähköistä aktiivisuutta Aliisa mittaa EMG-laitteen emätin- tai anaalielektrodin avulla. Genitaaliseudun tutkiminen vaatii sensitiivisyyttä, eikä tutkiminen ole aina mahdollista, etenkään jos potilaalla on seksuaalisuuteen liittyviä traumoja. Sellaisia potilaita Aliisa tapaa usein.
”Tutkimusmenetelmiä on paljon, eikä lantionpohjaan tarvitse välttämättä kajota ollenkaan. Työote on traumasensitiivinen.”
Ultraäänikuvassa potilas näkee omin silmin, miten paljon hänen on rentoutettava lantionpohjan lihaksiaan, jotta jännitys todella purkautuu. Jatkuvan jännityksen sijaan vatsan kannattaa antaa liikkua vapaasti hengityksen tahtiin.
Moni potilas odottaa kysymistä
Aliisa valmistui fysioterapeutiksi Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 ja aloitti samana vuonna työt Hyvinkään sairaalassa. Jo opintojen aikana hän kiinnostui lantionpohjan toiminnasta. Kun työpaikalla syntyi tarve erikoisosaamiseen, Aliisa erikoistui lantionpohjan fysioterapiaan.
Seuraava askel johti seksuaalineuvojan tutkintoon. Eikä siinä kaikki: vuonna 2022 Aliisa sai terveystieteiden maisterin paperit Jyväskylän yliopistosta.
Lantionpohjafysioterapeutin ja seksuaalineuvojan työnkuvat nivoutuvat Aliisan mielestä tiiviisti toisiinsa, sillä lantionpohjan toimintahäiriöt heijastuvat usein seksuaalitoimintoihin. Asiakas voi tulla vastaanotolle yhdyntäkipujen vuoksi tai vaikkapa siksi, ettei pysty jatkamaan ratsastusharrastustaan. Joku saattaa tuskailla, että pyöräily on muuttunut mahdottomaksi peräaukon, eturauhasen tai kivesten alueella tuntuvan kivun vuoksi.
Aikuiset eivät ole saaneet juuri minkäänlaista seksuaalikasvatusta.
Seksuaalisuuteen liittyviä asioita Aliisa kartoittaa neutraaliin sävyyn osana pitkää kysymyslistaa.
”Puhumme ensin rakon ja suolen toiminnoista, ja sen jälkeen on luonnollista kysyä seksuaalitoiminnoista. Moni myös odottaa, että ne otetaan puheeksi. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla on velvollisuus kysyä seksuaalisuudesta samalla tavalla kuin kysytään syömisestä, nukkumisesta ja liikkumisesta.”
Aliisa kysyy esimerkiksi näin: ”Onko tämä vaiva tai sairaus vaikuttanut seksuaalisuuteesi?”
Seksuaalisuudesta kysyminen tai puhuminen ei ole kaikille helppoa.
”Ei se ole mikään ihme, sillä aikuiset eivät ole saaneet juuri minkäänlaista seksuaalikasvatusta.”
Aikuiset voisivat oppia lapsilta
Suurimman osan viikosta Aliisa työskentelee lasten ja nuorten poliklinikalla. Siellä hän tapaa eri-ikäisiä lapsia ja nuoria, joilla on esimerkiksi motorisen kehityksen pulmia tai tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Osalla on ongelmia rakon ja suolen toiminnassa.
”Minulla on tämänkokoisessa sairaalassa kaikki erikoisalat lasten ja nuorten fysioterapiassa. Lasten kanssa on kauhean kiva tehdä töitä. Mehän leikitään kaikki päivät, mikä sopii minulle, olen kupliva ja energinen. On palkitsevaa, että voin osaltani vaikuttaa siihen, että vaivat saataisiin vähentymään kasvuiässä, jotta ne eivät heijastuisi aikuisuuteen. Lapset ja nuoret ovat ihania.”
Aliisa on havainnut, että lapset ovat aikuisia paremmin yhteydessä omaan kehoonsa, sen tarpeisiin ja toiveisiin. Sitä tietämystä hän pyrkii ammentamaan aikuisten maailmaan.
”Yritän ohjata aikuisia tunnistamaan, mitä oma keho tarvitsee. Liikuta kehoa, päästä irti kontrollista!”
Kun keho ja hermosto rauhoittuvat, lantionpohjan lihakset rentoutuvat.
Anatomiset mallit ja valokuvat auttavat kivun paikallistamisessa ja seksuaalitoiminnoista puhumisessa.
Työviikkoni: Tutkimista ja yhteistyötä
Maanantai. Tiimipalaveri lasten fysioterapeuttien kanssa. Aamupäivällä kaksi lantionpohjafysioterapia-asiakasta. Kuntoutuksen viikkokokous. Iltapäivällä kaksi lantionpohjafysioterapia-asiakasta.
Tiistai. Aamulla fysiatrian kokous vatsalihaserkaumasta. Sen jälkeen kirjallisia töitä, pitkittyneestä kivusta kuntoutuva nuori asiakas ja koulutus synnytysrepeämistä kätilöiden kanssa. Iltapäivällä selän rasitusmurtumasta toipuva nuori ja kolmas nuori, jolla murtuman jälkeistä kuntoutusta.
Keskiviikko. Yhteisvastaanotto lastenkirurgin kanssa. Kirjallisia töitä. Esittely lastenterapeuttien kanssa lasten fysioterapiasta lääkäreille ja erikoistuville lääkäreille.
Torstai. Viisi lapsiasiakasta, joista nuorin on 8 kuukautta ja vanhin 14 vuotta. Tulevat vastaanotolle tuki- ja liikuntaelinvaivojen tai hengityselinvaivojen tai murtumien jälkitilojen vuoksi.
Perjantai. Pitkittyneestä kivusta kuntoutuvan nuoren vastaanotto ja hoitopuhelu toisen lapsen vanhemmalle. Koulutuspalautteen pitäminen kollegan kanssa fysioterapeuteille miesten lantionpohjan toiminnasta ja seksuaalitoiminnoista. Kirjallisia töitä.
