Näin otat oppia työpaikan konkareilta – 6 kysymystä hiljaisesta tiedosta

Kun työkaveri jää eläkkeelle tai vaihtaa työpaikkaa, mukana voi lähteä paljon arvokasta tietoa ja taitoa. Miten ne saisi käyttöön? Työyhteisöjä valmentanut Helka Pirinen vastaa.

Kuvateksti
Hiljainen tieto tulee esiin käytännön tilanteissa, ja sen jakaminen vaatii toisen ihmisen kohtaamista.
Kuva: iStock

1. Mitä tarkoittaa hiljainen tieto?

Se on tietoa, jota olemme saaneet kokemuksen kautta, mutta jonka olemassaoloa emme välttämättä edes itse tajua. Siinä yhdistyvät tieto, kokemus, onnistumiset ja opit.

2. Miksi hiljainen tieto ei aina välity?

Koska se vaatii kohtaamisen. Hiljainen tieto uinuu meissä ja tulee esiin käytännön tilanteissa. Se voi paljastua esimerkiksi silloin, kun kaksi ihmistä ratkoo jotain ongelmaa. Toinen saattaa huomata toisen tekevän jotakin näppärällä tavalla ja sanoo ääneen, että hei, tuota en tiennytkään. Ahaa, sinä teet noin. Silloin kokeneempi huomaa taitonsa ja tajuaa, että sitä kannattaa välittää eteenpäin.

Kohtaaminen vaatii rohkeutta. Konkarin on oltava valmis jakamaan osaamisensa ja oppijan pitää uskaltaa kysyä, kyseenalaistaa ja ottaa oppia vastaan. Pitää myös uskaltaa myöntää, ettei tiedä jotain.

3. Mitä tapahtuu, jos konkareilta ei oteta oppia?

Hirveästi arvokasta tietoa ja kokemuspääomaa jää käyttämättä. Eläkkeelle siirtyvien tiedot ja taidot lähtevät heidän mukanaan. Nuoret eivät edisty niin nopeasti, jos joutuvat oppimaan kaiken kantapään kautta.

Nuoret arvostavat konkareitten kokemusta. Konkarit puolestaan toivovat, että heidän osaamisensa, perintönsä, tiedot ja taidot jäisivät työyhteisöön, kun he lähtevät. He toivovat, että saisivat sparrailla nuoria ja myös oppia heiltä. Konkarit saavat monesti uutta kipinää työhönsä, kun he oppivat uutta juuri koulusta tulleilta.

Jos esihenkilö ei anna aikaa hiljaisen tiedon jakamiselle, arvokasta oppia jää saamatta ja lopputuloksena mokaillaan samat jutut aina uudestaan.

4. Miten hiljaista tietoa voisi kaivaa esiin?

Oma aktiivisuus on tärkeää. Pitää sanoa, että nyt haluan oppia sinulta uutta. Myös konkari oppii nuorelta, ja sekin pitää sanoa ääneen. Tietoa voi saada esiin kehumalla, että teitpä hienosti tuon. Samalla vuorovaikutus paranee ja syntyy luottamusta. Opimme tuntemaan ja arvostamaan toisiamme entistä enemmän, ja meistä tulee lauma emmekä jää yksinäisiksi susiksi.

Hyvissä työpaikoissa jaetaan asioita, ja kehuja saaneen on kevyt kävellä kotiin työpäivän jälkeen. Tulee tunne, että osaamiseni huomataan ja kokemustani arvostetaan.

Minulla itselläni on ollut tapana hakeutua niiden seuraan, joilta olen voinut oppia uutta. Kai se on jonkinlaista uteliaisuutta. Harvemmin ihmiset sanovat, että en halua jakaa osaamistani sinulle. Suuria johtajiakin hivelöi, jos heiltä pyytää neuvoja. Kannattaa kokeilla!

5. Mitä esihenkilö voi tehdä?

Esihenkilöitten pitää hiffata, miten tärkeää osaamisen jakaminen on. Ihmiset ovat viisaita yhdessä. Esihenkilöitten pitää herätellä muita ja kannustaa, että menepäs Sirkka Jasmiinan kanssa pohtimaan ratkaisua ongelmaan. Pistäkää kokemukset jakoon.

Tiedon välittäminen voi olla systemaattistakin: pidetään tiimipalaveri vain tiedon jakamista varten tai kuvataan video oppimistilanteesta. Kerrotaan, mitä on opittu, ja jaetaan se sitten kaikille näkyväksi intraan.

Esihenkilöitten pitää kehua ja palkitakin. Työpaikalle voidaan organisoida mentorointipareja. Mentoroinnissa mentori ja oppija pysähtyvät ja jakavat tietoa yhdessä suunnitellusti.

Kun itse olin esihenkilö, kävin aina uusien työntekijöiden kanssa tilanteita läpi. En sanonut, että laitetaanpas nyt hiljainen tieto kirkumaan vaan kysyin, että mitä he olivat ajatelleet ja oppineet esimerkiksi asiakastapaamisista. Opin myös itse paljon heiltä.

Usein tiedon jakaminen estyy, kun aina on kiire. Aikaa ei kuitenkaan tarvita paljon. Viisi tai kymmenen minuuttia työpäivästä voi olla tarpeeksi hiljaisen tiedon jakamiselle. Se on arvokas hetki ja parantaa asioiden aikaansaamista eli vähentää lopulta kiirettä.

6. Mitä hiljainen tieto ei ole?

Sitä, että sanotaan, että näin on aina tehty ja tehdään muuten jatkossakin. Se on määräilyä ja toisen osaamisen aliarvioimista.

Valmentaja Helka Pirinen luennoi Tehyn maaliskuun webinaarissa moniammatillisesta työstä ja osaamisen jakamisesta. Webinaari on 23.3.2022 klo 17.30–19.00. Ilmoittaudu 20.3. mennessä: www.tehy.fi/koulutus.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
3.5.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
25.3.2021