Hyvä lääkeosaaminen edellyttää halua oppia uutta.
Merkittävä osa hoitohenkilöstön työajasta kuluu lääkehoitoon joko suoraan tai välillisesti.
Jokainen lääkehoitoon osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan lääkemääräyksen, koulutuksensa ja vastuualueensa mukaisesti.
Lähihoitajat osallistuvat lääkehoitoon entistä enemmän.
Lääkäri vastaa lääkkeen määräämisestä ja lääkehoidon kokonaisuudesta. Muut terveydenhuollon ammattihenkilöt vastaavat lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti.
Esimerkiksi lähihoitajat osallistuvat lääkehoitoon entistä enemmän. Valviran linjauksen mukaan lisäkoulutetut lähihoitajat palvelutaloissa voivat antaa saattohoitopotilaille PVK-lääkkeitä ihon alle ja lihakseen.
Lääkehoidon osaamiseen liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Markkinoille tulee uusia, yhä tehokkaampia lääkkeitä, joilla hoidetaan yhä vakavammin sairaita ja moniongelmaisempia potilaita.
– Lääkkeen ja terveydenhuollon laitteen välinen rajanveto on tulevaisuudessa nykyistä monimutkaisempaa, kun lääkkeiden antotavat muuttuvat. Elimistöön voidaan esimerkiksi sijoittaa kapseli, joka vapauttaa lääkeainetta hitaasti, sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
Laillistettu ammattihenkilö, kuten sairaanhoitaja, selvittää ja kirjaa uuden potilaan lääkehoitoon liittyvät tiedot. Lääkäri vastaa lääkemääräysten asianmukaisuudesta ja kirjaa muutokset.
Kirjaaminen tukee hyvää hoitoa ja perustuu työpaikan lääkehoitosuunnitelmaan, jossa on sovittu käytännöistä.
Lääkeosaamiseen kuuluu lääkehoidon tarpeen ja kokonaistilanteen arviointi sekä lääkehoidon suunnittelu, lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen, annostelu sekä lääkehoidon ohjaus ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi.
Myös lääkehuolto, kuten lääkkeiden tilaaminen, on osa lääkeosaamista.
Lääkeosaamisen tärkeys näkyy muun muassa siinä, että jopa puolet haittatapahtumista ja läheltä piti -tilanteista liittyy lääkehoitoon. Vahinkoja ehkäisevät ammattitaito, tieto ja kokemus.
Esimerkiksi lääkkeen vaikutuksen seuraaminen voi olla vaikeaa, koska vaikutusta voi olla hankala erottaa sairauden oireista tai potilaan ikään liittyvistä seikoista.
Perusta lääkehoidon osaamille luodaan peruskoulutuksessa, ja se syventyy työpaikalla ja täydennyskoulutuksessa. Hyvä osaaminen edellyttää jatkuvaa oppimista.
Lääkelaskutaidoissa on havaittu puutteita, joten peruskoulutuksessa on otettu käyttöön uusia menetelmiä matematiikan opetuksessa.
Myös työelämässä olevat ovat kiinnostuneita osallistumaan täydennyskoulutukseen ja harjoittelemaan laskuja, mutta moni pitää opiskelua työläänä.
Monet työpaikat ovat ratkaisseet ongelman ottamalla käyttöön koulutusvapaan, jolloin opiskelun voi laskea työajaksi. Koulutus tapahtuu aikaa vievien luentojen sijasta usein verkkokursseilla.
– Jos työhön kuuluu vaativaa lääkehoitoa, testin läpäiseminen ei ole ylivoimaista. Toki verkkoaineisto on syytä opetella hyvin, Flinkman kannustaa.
Sairaanhoitaja & lääkehoito, Sairaanhoitaja-liitto 2013. Sairaanhoitajapäivät 2013. Turvallinen lääkehoito, STM 2005.
Julkaistu Tehy-lehdessä 9/2013
