Auri Räsänen haluaa ruokkia vanhustyössä luovuutta.
1. Millainen on lähiesimiehen rooli vanhustyössä?
On tärkeä tuntea oma porukkansa ja viestittää, että jokaisen panos asukkaiden hyväksi on tärkeä. Arjessa pitää olla väljyyttä ideointiin – vain siten ideat lähtevät lentoon. Pyrin luomaan työkulttuuria, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista.
2. Mitä on narratiivinen hoitotyö?
Narratiivinen hoitotyö ottaa huomioon asukkaan koko elämän. Ihmisellä on tapansa, tottumuksensa ja mieltymyksensä. Joku pitää luonnossa liikkumisesta, joten hän pääsee metsäretkelle tai metsä tuodaan hänen luokseen esimerkiksi tuoksujen ja materiaalien avulla. Jollekulle nikkarointi on rakas harrastus, joten hän voi jatkaa sitä. Hoitajan pitää olla koko ajan valmiina tunnistamaan hetki, jolloin asukkaasta näkyy uusi piirre. Puhumaton vanhus saattaa esimerkiksi tunnistaa radiosta kuuluvan tutun laulun ja yhtyä siihen.
3. Miten palvelumuotoilu toimii vanhustenhoidossa?
Palvelumuotoilu tekee arjen työt näkyviksi. Kaikki toiminnot palastellaan niin, että pienetkin osat tulevat näkyviin. Esimerkiksi ateriapalvelu ja hoitotarvikkeiden hankinta on meillä avattu niin, että runsas taustatyö tulee esiin. Olemme palastelleet myös hoitajien toimenkuvat.
Palvelumuotoilulla voi käynnistää keskustelua ja pohtia muutoksen tarvetta. Aina ei tarvitse rakentaa uutta, vaan voi muokata vanhaa.
4. Miten olette osallistaneet asukkaita?
Palvelumuotoilu on yksi keino. Meillä on myös yhteisökokouksia, joita asukkaat vetävät mahdollisuuksien mukaan itse. Kokouksissa käydään läpi ajanviettoon liittyviä toiveita, kuten leipomista ja muita arjen asioita. Muistisairaiden toiveet selvitetään läheisten avulla ja tarkkailemalla heidän reaktioitaan.
Asiakkuustyöryhmä kehitti toivekartan. Se täytetään, kun asukas muuttaa meille, ja sitä päivitetään hoitosuunnitelman yhteydessä.
5. Millaisia ajatuksia vanhusten hoidon kriisi on herättänyt?
Keskustelu ei tullut yllätyksenä. Laatu ei valitettavasti ole aina kilpailutuksissa tärkein. Ikävää on se, että hoitajia on jaettu ”hyviin” ja ”huonoihin”. Kyse on mahdollisuuksista tehdä työnsä hyvin, ei työntekijöiden laadusta.
6. Miten vanhustyötä on mahdollista kehittää kolmannella sektorilla?
Oma kokemukseni on hyvä. Tein lopputyöni työpaikkani kehittämistarpeisiin. Kehitämme palvelujamme asiakkaan tarpeista käsin, joten otamme asukkaat ja heidän läheisensä mukaan kehittämistyöhön.
Hoitotyössä vastuualueet on jaettu työryhmille. Työryhmässä henkilöstö sitoutuu ja kehittää työtä yhdessä. Kehittämisen into lähtee arjen työstä. Pienet yksiköt ovat isoja jouhevampia kehittämään työtä. Yhdistyksen tehtävä ei ole tuottaa voittoa, pyrimme vain kattamaan kulut toiminnallamme.
