Parasta bioanalyytikko Evan työssä on saada raskaus alulle – töihin tulleissa joulukorteissa näkyy usein vauvoja
Hedelmöityshoitoklinikalla työskentelevä bioanalyytikko Eva Löfman on saattanut laboratoriossa alulle lukemattomia vauvoja. Työ vaatii tarkkuutta, järjestelmällisyyttä ja keskittymiskykyä.
Kuvateksti
Bioanalyytikko Eva Löfman työskentelee Felicitas Mehiläisen Turun yksikössä. Yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla hoidetaan hieman vanhempia asiakkaita kuin julkisella puolella, ja jonot ovat selvästi lyhyemmät.
Kuva: Pasi Leino
Juuri hetki sitten bioanalyytikko Eva Löfman, 52, on jälleen tehnyt munasolun mikroinjektion eli ICSI-hoidon. Eeva on töissä Felicitas Mehiläisen Turun klinikalla, ja työvälineinä hänellä ovat voimakkaasti suurentava mikroskooppi, mikromanipulaattorit ja kaksi ohutta kapillaaripipettiä. Toinen niistä pitelee paikoillaan munasolua, ja toisen avulla Eva vei munasolun sisään yksittäisen, pestystä siemennesteestä valitun parhaan siittiön.
Sitten munasolun pitäisi hedelmöittyä ja alkaa jakautua alkioksi. Sitä pidetään kahdesta kuuteen vuorokautta soluviljelykaapissa, jonka lämpötila sekä happi- ja hiilidioksidipitoisuudet on säädetty mahdollisimman lähelle naisen elimistön olosuhteita.
Eva seuraa laboratoriossa tarkasti alkion kehitystä. Joka aamu alkion tilanne tarkistetaan ja se gradeerataan eli luokitellaan. Alkion tulee esimerkiksi jakautua juuri oikealla tavalla.
Eva näyttää tietokoneen ruudulta kuvaa viiden päivän ikäisestä alkiosta.
”Siinä näkyy jo sisäsolumassaa, josta itse sikiö kehittyy, ja ulkosolumassaa, josta muodostuu istukka.”
Lopulta lääkäri siirtää alkion asiakkaan kohtuun kasvamaan.
Töissä oppien
Eva valmistui laboratoriohoitajaksi vuonna 1991 ja suoritti bioanalyytikon amk-tutkinnon vuonna 1999. Hän on työskennellyt hedelmöityshoitojen parissa 19 vuoden ajan. Ensin työnantaja oli Väestöliitto, jolta Mehiläinen osti hedelmöityshoitotoiminnan vuonna 2017.
”Kun on kerran tänne tullut, niin ei pois lähdekään. Vaihtuvuutta on jonkin verran eri hedelmöityshoitoklinikoiden välillä, mutta yleensä työpaikkaa ei vaihdeta. Eikä työntekijöitä mielellään pois päästetäkään.”
Syynä tähän on, että kaikkien hedelmöityshoidoissa tarvittavien työvaiheiden oppiminen vie useita vuosia. Muun muassa mikroinjektoinnin oppii vain työssä.
Suomessa on tällä hetkellä 15 hedelmöityshoitolaitosta. Niistä 9 on julkisia ja 11 yksityisiä. Kahdella yrityksellä on useampi toimipiste. Käytännössä hedelmöityshoitoja annetaan 20 klinikalla.
Vuonna 2019 Suomessa aloitettiin THL:n tilastoraportin mukaan runsaat 13 000 hedelmöityshoitoa, joista 18 prosenttia eteni lapsen syntymään. Hoitojen avulla syntyi noin 2 500 lasta, mikä on runsaat viisi prosenttia kaikista syntyneistä. Hoitojen ja syntyneiden lasten määrä on pysynyt melko vakaana viimeisen vuosikymmenen ajan.
Noin 80 prosenttia hoidettavista saa lopulta lapsen hedelmöityshoitojen avulla.
Äärimmäistä tarkkuutta
Felicitas Mehiläisen Turun yksikössä annetaan kaikkia käytössä olevia hedelmöityshoitoja: koeputkihedelmöityshoitoja eli IVF- ja ICSI-hoitoja sekä inseminaatio- eli IUI-hoitoja.
Näitä edeltää laboratoriossa useita työvaiheita. Esimerkiksi munasoluja, siittiöitä ja alkioita pakastetaan ja sulatetaan.
”Alkioiden pakastus eli vitrifiointi on ehkä työvaiheista kaikkein tarkin ja vaativin. Alkioita siirretään kuoppamaljoissa olevasta liuoksesta toiseen kapillaaripipetillä. Osa työvaiheista tehdään sekuntikellon kanssa. Sulatus on yhtä vaativaa.”
Vitrifikaatio on kylmäsäilytystekniikka, jossa yli 60 prosenttia solujen sisältämästä vedestä korvataan suojaavilla kemikaaleilla.
Hedelmöityshoitoklinikalla työskentelevältä vaaditaankin kykyä ja halua tehdä työtä tarkasti, keskittyneesti ja järjestelmällisesti.
”Yleensäkin bioanalyytikolta vaaditaan näitä ominaisuuksia, mutta tämä työ on kyllä aika ääripäätä. Eri asiakkaiden sukusolut eivät luonnollisestikaan saa sekaantua toistensa kanssa. Nimi ja henkilötunnus tarkistetaan aina, ja kerrallaan ovat esillä vain yhden asiakkaan näytteet”.
Työhön sisältyy paljon kirjaamista: kaikki vaiheet viedään tietokantaan.
Bioanalyytikon työtehtäviin kuuluu myös sperman pesu gradienttisentrifugissa. Sen lävitse pääsevät parhaat eli vilkkaasti liikkuvat siittiöt. Jos miehen siemennesteestä ei löydy lainkaan liikkuvia siittiöitä, klinikalla tehdään kivesbiopsioita. Tällöin siittiöitä imetään suoraan kiveksestä tai kivespussista.
Bioanalyytikon tehtäviin kuuluu myös lääkärin avustaminen alkionsiirrossa: hän imee alkion katetriin, johon yhdistetyllä ruiskulla lääkäri vie alkion kohdun limakalvolle.
Turussa on vain kolme hedelmöityshoitojen parissa työskentelevää bioanalyytikkoa.
Alkionsiirtoon sisältyy myös jonkin verran asiakaspalvelua.
”Kerromme asiakkaalle ja lääkärille kokonaistilanteesta: mitä matkan varrella on tapahtunut ja millainen alkiosarja on ollut.”
Yksikössä työskentelee kolme gynekologia ja kaksi kätilöä, klinikkasihteeri, kaksi biologia sekä bioanalyytikko. Eva on ainoa bioanalyytikko. Hänen mielestään pienessä yksikössä on mukava työskennellä ja moniammatillisuus jokapäiväistä.
Kaikkiaan Turussa on tällä hetkellä vain kolme hedelmöityshoitojen parissa työskentelevää bioanalyytikkoa. Kaksi muuta työskentelee Tyksin IVF-laboratoriossa.
Menetelmät kehittyvät jatkuvasti
Turun yksikössä on myös spermapankki. Eva raottaa varovasti yhden säilytyskannun kantta. Siellä säilytetään luovuttajien siittiöitä –196-asteisessa nestetypessä. Spermapankin siittiöillä voidaan hedelmöittää naisparien tai ilman kumppania lasta haluavien naisten munasoluja tai auttaa nais-miespareja.
Kannuissa säilytetään myös asiakkaiden omia munasoluja, siittiöitä ja alkioita.
Naiset pakastuttavat munasolujaan monesta eri syystä. Esimerkiksi joidenkin munasolureservi alkaa hiipua, jolloin soluja pitää saada talteen tulevaisuutta varten. Ihmiset eivät Evan mukaan vieläkään ota riittävästi huomioon sitä, että naisen hedelmällisyys alkaa laskea 35-vuotiaana.
Miehet pakastuttavat siittiöitään muun muassa ennen vasektomian tekemistä.
Hedelmöityshoitotekniikat kehittyvät jatkuvasti. Uusinta uutta on alkiodiagnostiikka eli uudet DNA-tekniikat. Aikaisemmin alkiosta piti ottaa pieni pala, josta DNA:ta pystyttiin tutkimaan. Nyt Felicitaksella on käytössä uusi tutkimusmenetelmä, jossa alkioon ei tarvitse koskea lainkaan. DNA:ta saadaan viljelyliuoksesta, jossa alkio on ollut.
Hedelmöityshoitoihin hakeudutaan joko lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä. Sukusoluja ja alkioita säilytetään –196-asteisessa nestetypessä.
Työpäiväni: Seurantaa ja alkionsiirtoja
Aamuisin teen olosuhdevalvontaa eli katson, että lämpötilat sekä happi- ja hiilidioksidipitoisuudet soluviljelykaapeissa ovat optimaaliset. Kirjaan tiedot seurantataulukoihin ja tietokantaan.
Usein aamuisin laitan maljat ja putket lämpökaappeihin tasapainottumaan ja lämpenemään, ennen kuin niitä käytetään soluille.
Sitten seuraa alkion luokittelu eli tarkastelen eri-ikäisiä alkioita mikroskoopilla ja arvioin ja luokittelen ne. Sulatan alkioita, kerään munasoluja asiakkailta ja pesen spermoja.
Iltapäivällä ovat vuorossa maljahedelmöitykset ja alkion siirtoja.
Iltapäivällä katson, että seuraavana päivänä tarvittavat maljat on tehty. Tarkastan ajanvarauksesta myös esimerkiksi, onko seuraavana päivänä munasolukeräyksiä.
"Parasta työssäni ovat onnistumiset. On hienoa, kun saadaan raskaus alkamaan. Palkitsevinta on, jos matkan varrella on ollut monenlaisia haasteita. Moni tulee näyttämään vauvaansa meille, ja jouluna saamme paljon pikkuisten kuvilla varustettuja kortteja.”
