Potilas hyötyy hyvästä työilmapiiristä

Henkilöstön hyvinvointi heijastuu suoraan hoidon laatuun ja tuloksiin – myös hoitovirheisiin ja läheltä piti -tilanteisiin.

Kuvateksti
Henkilöstön hyvinvointi heijastuu suoraan hoidon laatuun ja tuloksiin. Kuva: iStock

Yksittäisen työntekijän työhyvinvoinnin heikkeneminen voi johtua monista asioita. Hän ei ehkä osaa työtehtäviä riittävän hyvin tai hänellä on motivaation puute, työ voi olla liian raskasta tai huonosti suunniteltua. Kyse voi olla myös oman elämän vaikeuksista tai heikentyneestä terveydestä.

Oikeudenmukaisuuden kokemus on merkittävin stressioireiden vähentäjä.

Haitallinen stressi ja työuupumus, liialliset sairauspoissaolot ja sairaana työskentely ovat tavanomaisia heikentyneen työhyvinvoinnin ja jaksamisongelmien ilmenemismuotoja. Ne heikentävät hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.

Henkilöstön hyvinvoinnille keskeistä on johtamisen oikeudenmukaisuus. Jos työntekijät kokevat päätöksenteon reiluksi, he ovat tyytyväisempiä työhönsä ja sitoutuvat työpaikkaansa. Oikeudenmukaisesti johdetut työntekijät noudattavat esimiesten ohjeita, protestoivat harvemmin työtehtävistään ja auttavat työtovereitaan.

Oikeudenmukaisuuden kokemus on myös merkittävin stressioireiden vähentäjä. Sama vaikutus on työn hallinnan ja sosiaalisen tuen kokemuksella.

Motivaatio vaikuttaa suoraan työn laatuun. Motivaatiota ylläpitää rakentava palaute, oikeudenmukainen palkitseminen ja mahdollisuus vaikuttaa työn tekemiseen.

Puutteellinen osaaminen aiheuttaa työstressiä ja työuupumusta, jotka heikentävät työssä suoriutumista. Tarvitaan osaamisen päivittämistä, laadukasta perehdyttämistä ja erityistä tukea nuorille, työuraansa aloitteleville ammattilaisille. Toisaalta myös osaamisen oikea hyödyntäminen on tärkeää, sillä ammattitaidon vajaakäyttö heikentää henkistä hyvinvointia ja sitoutumista työhön.

Terveys ja toimintakyky ovat hyvän työkyvyn perusta. Hyvä terveys ei kuitenkaan aina takaa hyvää työkykyä, eikä huono terveys välttämättä sitä rajoita. Toimintakykyyn vaikuttaa oleellisesti fyysinen jaksaminen, jota ei voi venyttää loputtomiin.

Esimerkiksi vuorokauden kestävät, herpaantumatonta keskittymistä vaativat päivystysjaksot ovat liian pitkiä. Ne heikentävät suoritus- ja päättelykykyä yhtä paljon kuin lounaalla nautittu pullollinen viiniä, joka nostaa veren alkoholipitoisuuden noin yhteen promilleen.

Tapaturmariski kasvaa kolminkertaiseksi, kun työrupeama on kestänyt yli 15 tuntia.

Vuorokauden yhtäjaksoinen valvominen heikentää muistia ja havaintokykyä noin puoleen ja lisää reaktioaikaa moninkertaiseksi. Tapaturmariski kasvaa kolminkertaiseksi, kun työrupeama on kestänyt yli 15 tuntia.

Paljon päivystävillä erikoisaloilla yöaikaista työtä tulisi vähentää ja rajoittaa yhtäjaksoisten työrupeamien pituus noin 15 tuntiin. Näin parannettaisiin henkilöstön hyvinvointia, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.

Suomessa lääkäreiden työhyvinvoinnin ongelmia on tutkittu huomattavasti enemmän kuin hoitajien. Kansainvälisissä tutkimuksissa ammattikuntien ongelmat on havaittu pitkälti yhteisiksi. Suomessa hoitajien työhyvinvointi on koetuksella erityisesti vanhustenhoidossa. 

Leena-Maija Aaltonen ja Per Rosenberg: Potilasturvallisuuden perusteet. Duodecim 2013.

Reilun johtamisen tuntomerkit

  • Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi omassa asiassa.
  • Yhteiset säännöt ja yhdenvertainen kohtelu.
  • Puolueeton päätöksenteko.
  • Oikeaan tietoon perustuvat päätökset.
  • Valmius korjata huonoja päätöksiä.
  • Päätöksenteon säännöt kaikkien tiedossa.

Julkaistu Tehy-lehdessä 8/2013