Mitä enemmän hoitajaopiskelijaa tuetaan työelämään siirtymisessä, sitä todennäköisemmin hän pysyy alalla. Kuva: Jaakko Martikainen

Siirtyminen työelämään on opiskelijalle usein sokki, mutta sitä voi loiventaa, sanoo tutkija

Opiskelijan viimeiseen harjoittelujaksoon kannattaa panostaa, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt Anu-Marja Kaihlanen.

Opiskelijan roolista luopuminen ja siirtyminen sairaanhoitajan ammattiin aiheuttavat usein niin sanotun siirtymäsokin. Millainen viimeisen harjoittelujakson tulisi olla, jotta se tukisi siirtymävaihetta työelämään?

Viimeisen harjoittelun tulisi vastata mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä todellisuutta. Opiskelijan pitää saada tuntuma sairaanhoitajan työn koko kirjoon, muun muassa ajanhallintaan ja haastavien tilanteiden kohtaamiseen. Opiskelija tulisi ottaa työyhteisön jäseneksi ja harjoittelun pitäisi olla suunnitelmallista.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Opettajan rooli on merkittävä vielä valmistumisen kynnyksellä: hänen pitäisi antaa tarvittaessa tukea, ohjata tavoitteiden asettamisessa ja osallistua harjoittelun arviointiin.

Harjoittelun ohjaajan tulisi kyetä antamaan opiskelijalle emotionaalista tukea esimerkiksi keskustelemalla opiskelijan kanssa tämän ajatuksista ja mahdollisista peloista. Ohjaaja voisi myös kertoa omista kokemuksistaan työuran alussa.

Miksi kiinnostuit tästä tutkimusaiheesta?

Oma siirtymiseni työelämään ei ollut helppo, sillä sairaanhoitajakoulutuksen aikainen todellisuus ei vastannut valmistumisen jälkeistä tilannetta.

Huomasin, että aihepiiristä tehty tutkimus keskittyi valmistumisen jälkeisiin perehdytysohjelmiin ja ohjaussuhteisiin. Saatavilla oli vain vähän tutkimustietoa mahdollisuuksista tukea siirtymää jo ennen valmistumista.

Vaikuttavatko siirtymää edeltävät tekijät sairaanhoitajien alalla pysymiseen?

Kyllä. Mitä paremmin siirtymää tuettiin, sitä vähemmän vastavalmistuneet kokivat työelämässä psyykkistä kuormittuneisuutta, uniongelmia ja rooliepäselvyyksiä. Heillä oli myös vähemmän aikeita lähteä työpaikasta tai ammatista ensimmäisten työvuosiensa aikana.

Anu-Marja Kaihlanen on terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja ja erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hänen väitöskirjansa voit lukea täältä.

Teksti Ulla Ojala

Lue lisää:

Opiskelijat ilmiantoivat hyviä ohjaajia – lue konkareiden neuvot ohjaukseen

Hyvä ohjaaja sytyttää opiskelijan innon, huono voi saada miettimään jopa alanvaihtoa

Mainos
Mainos