– Monesti asiakaskäynnit kasaantuvat, koska niitä ei voi aina suunnitella. Yksi synnyttää kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja toinen viikko lasketun ajan jälkeen, jollekin iskee rintatulehdus.
Kätilöksi ja sairaanhoitajaksi Päivi valmistui Helsingissä vuonna 1991. Siihen aikaan Suomi pyristeli laman kourissa, maan väkiluku ylitti viisi miljoonaa, markka devalvoitiin ja työttömiä oli neljännesmiljoona.
– Ensimmäisinä työvuosinani työskentelin kätilönä Porvoon sairaalan synnytysosastolla ja lapsivuodeosastolla, mutta myös sairaanhoitajana lastenosastolla, Päivi muistelee.
Olin lukenut lyhyen saksan lukiossa.
Koska vakituista työpaikkaa Suomesta ei löytynyt, nuori ja seikkailunhaluinen nainen haki töitä Saksasta.
– Olin lukenut lyhyen saksan lukiossa ja sain paikan gynekologiselta osastolta Ludwigshafen am Rheinin kaupungista.
Päivi haki sairaanhoitajan paikkaa, koska ajatteli, ettei hänen kielitaitonsa riitä kätilön työhön.
– Kipeälle synnyttäjälle ei voi sanoa, että en ymmärrä sinua. Ja hätätilanteissa on kyettävä kommunikoimaan lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan kanssa sujuvasti.
Muutaman Saksassa vietetyn vuoden jälkeen kaipuu kätilön töihin yltyi. Koska läheisistä sairaaloista kätilön töitä ei löytynyt, Päivi laittoi hakemukset Norjaan, Saudi-Arabiaan ja Sveitsiin.
– Sain kätilön paikan pienestä sairaalasta Sveitsistä, Zürichinjärven rannalta. Kuin olisi tullut kotiin.
Sveitsiläiset hän koki heti kohteliaiksi, ystävällisiksi ja vähän etäisiksi – samantyylisiksi kuin suomalaiset.
– Työyhteisöön pääsi helposti mukaan tasavertaiseksi jäseneksi.
Päivin työpaikka oli erikoistunut luonnonmukaiseen, antroposofiseen näkemykseen perustuvaan hoitoon.
– Luonnollinen synnytys oli lähinnä asiakkaan tukemista tarvittaessa esimerkiksi luonnonmukaisilla lääkkeillä. Synnytyksen kulkuun ei puututtu, jos siihen ei ollut tarvetta.
Sairaalassa oli mahdollisuus myös epiduraalipuudutukseen ja keisarileikkaukseen.
– Opin puolentoista vuoden aikana paljon vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä.
Sveitsissä voi synnyttää yliopistollisessa sairaalassa, pienessä sairaalassa, kotona tai synnytystalossa. Synnytystalossa ei ole lääkäreitä vaan synnytyksen hoitaa kätilö. Myös monet sairaalat ovat viime vuosina mahdollistaneet kätilöiden hoitamat synnytykset.
Tavallisesti sairaalasynnytyksessä on kuitenkin usein mukana lääkäri.
Jos synnytyksessä on ongelmia, paikalle tulee aina ylilääkäri.
Äiti voi valita synnytyspaikkansa.
– Apulaislääkäri saattaa kuitenkin olla kokemattomampi kuin kätilö. Alkuun se vaati totuttelua. Suomessa hoitava kätilö voi usein ommella repeämät tai episiotomian. Sveitsissä lääkäri ompelee, jos hän on mukana synnytyksessä.
Jos kyseessä ei ole riskiraskaus, äiti voi vapaasti valita synnytyspaikkansa.
– Jollekin kriteerinä on etäisyys, toiselle gynekologin suositus. Joku haluaa turvallisuussyistä sairaalaan, jonka yhteydessä on lastenklinikka.
Osalle synnytyspaikan valintaan vaikuttaa sairaalan filosofia eli esimerkiksi luonnonmukaisuus.
– Täällä synnytyksessä käytetään lääketieteen rinnalla esimerkiksi aromaterapiaa ja akupunktiota. Niitä saa antaa alalle koulutettu kätilö.
Päivikin on käynyt puoli vuotta kestäneen kätilöille suunnatun akupunktiokoulutuksen.
– Sairaala on maksanut sen suurimmalle osalle kätilöistä.
Hoitoalan palkkataso puhututtaa myös Sveitsissä.
– Arvelisin, että palkkataso on täällä noin puolet parempi kuin Suomessa. Toki eläminenkin on täällä kalliimpaa, sairausvakuutus pitää maksaa itse ja koulutus on kallista. Toisaalta taas verotus on pienempi, Päivi vertailee.
Koronakriisin aikana hoitajat ovat vaatineet lisää palkkaa.
– Hoitajat kiittivät saamastaan positiivisesta arvostuksesta ja huomiosta, mutta vaativat sanojen lisäksi myös tekoja.
Päivin mukaan hoitoalalle hakeudutaan Sveitsissä entistä vähemmän ja alalta lähtee pois nuoria. Työ ei heistä ollutkaan sitä, mitä he odottivat.
– Lisäksi monissa sairaaloissa sairaanhoitajia on vähennetty eikä lähtevien tilalle palkata uusia.
Kun työt sallivat, Päivin vapaa-aika kuluu vuoristokylän asunnolla. Talvisin hiihtäen, lasketellen ja hiihtovaeltaen.
Sveitsissä virallinen äitiysvapaa on lyhyt, vain neljä kuukautta.
– Suurin osa pienten lasten äideistä tekee lyhyempää työviikkoa, 30–50 prosenttia normaalista työajasta.
Meillä on ollut yhteensä kolmetoista au pairia.
Päivillä on kolme jo täysi-ikäistä tytärtä. Äitiyslomaa hän vietti enimmillään yhdeksän kuukautta. Työn ja perhe-elämän yhdistämistä auttoivat lyhyempi työaika ja lastenhoitajat.
– Au paireja pidimme niin kauan kuin lastenhoidolle oli tarvetta. Heitä oli meillä yhteensä kolmetoista.
Isyysvapaa oli Sveitsissä pitkään vain yhden päivän, mutta tänä syksynä isyysvapaa piteni kahteen viikkoon. Monet yritykset, erityisesti kansainväliset, antavat työntekijöilleen isyysloman, kuten Google 60 päivää ja Volvo 120 päivää.
Päivi on huolissaan keisarileikkauksien yleistymisestä Sveitsissä. Hänen mukaansa noin 30 prosenttia kaikista synnytyksistä on keisarileikkauksia. Yksityisissä sairaaloissa niiden osuus on suurin.
Sairauskassa ei korvaa keisarileikkausta ilman lääketieteellistä perustetta. Päivin mukaan perusteen saa kuitenkin melko helposti.
– Kun lääkäri kirjoittaa syyksi vaikkapa synnytyspelon, sairauskassa maksaa keisarileikkauksen.
Päivi harmittelee, että lääkäreillä ei ole aikaa perehtyä esimerkiksi raskaana olevien pelkoihin.
– Keisarileikkausta pidetään usein turvallisempana vaihtoehtona kuin normaalia synnytystä, mikä ei ollenkaan pidä paikkaansa, sanoo Päivi.
– Toki keisarileikkaus on paljon helpompi suunnitella kuin tavallinen synnytys. Kun leikkausaika on päätetty, lääkärin ei tarvitse päivystää.
Päivi on asunut ulkomailla jo yli 25 vuotta ja viihtyy Sveitsissä hyvin. Välillä hän silti kaipaa koti-Suomeen.
– Ikävöin etenkin sukulaisia, ystäviä, Suomen luontoa ja tilaa. Sveitsissä joka paikassa on ihmisiä ja omasta tilasta pidetään kiinni.
Lisäksi hän kaipaa suomalaista luonnetta ja joustavuutta, sitä että osataan olla luovia eikä pienistä asioista stressata.
– Toisaalta aika kultaa muistot. Arki on varmasti Suomessa aika samanlaista kuin täälläkin.
Sveitsi
- Asukkaita noin 8,6 miljoonaa.
- Maassa on 26 kantonia, joista jokaisella on oma hallintonsa.
- Viralliset kielet saksa, ranska, italia ja retoromaani.
- Synnytyksiä viime vuonna 86 000. Viidennes synnytyksistä tapahtui yksityissairaaloissa. Keisarileikkauksia 32 prosenttia.
- 281 sairaalaa ja 23 synnytystaloa.
- Kätilön tyypillinen palkka on noin 6 000 Sveitsin frangia eli noin 5 600 euroa kuukaudessa.
Teksti Hanna Uusitalo, kuvat Päivi Tokola-Meierin kotialbumi
Lue lisää:
Sairaanhoidon opettaja oppi tansanialaisilta, kuinka eletään tässä ja nyt
Suomalaishoitaja tutkii Lontoossa pienten keskosten perheitä
