Kuka meitä hoitaa? Suomessa noin 1 600 laillistetulla sairaanhoitajalla on tutkinto muualta kuin Suomesta. Kuvat: Jaakko Martikainen

Suomeen muuttaneet hoitajat etsivät tietä ammattiinsa

Suomeen muuttanut hoitoalan ammattilainen ajautuu usein hoiva-avustajaksi. Ratkaisun tarjoaa uusi täydennyskoulutusmalli, jossa kieliopinnot ovat olennainen osa pätevöitymistä.

Melkein viisi vuotta siinä meni. Mutta nyt Keempee Labi voi työskennellä Suomessa sairaanhoitajan ammatissa, johon hän on saanut koulutuksen kotimaassaan Filippiineillä. Aika olisi ollut todennäköisesti lyhyempi, jos käytössä olisi ollut valmis polku, jota seuraamalla hän olisi voinut hankkia Euroopan ulkopuolella kouluttautuneelta vaadittavan osaamisen.

Tehyn kannanoton mukaan Suomi tarvitsee Keempee Labin kaltaisia ammattilaisia ja työperäistä maahanmuuttoa, jotta hyvinvointivaltion palvelut voidaan rahoittaa tulevaisuudessakin. Sote-alalla työperäinen maahanmuutto voi lievittää väestön ikääntymisen ja työvoiman vähenemisen aiheuttamia ongelmia. Etenkin alan koulutuksen saaneiden pääsyä koulutustaan vastaavaan työhön on parannettava.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

–  Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista on vuosien varrella edistetty erinäisin hankkein. Sote-henkilöstön maahanmuuton edistäminen ei kuitenkaan voi perustua yksittäisiin hankkeisiin vaan siihen on saatava pysyvä ratkaisu, sanoo Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.

Meni melkein viisi vuotta ennen kuin filippiiniläinen Kempee Labi sai luvan tehdä koulutustaan vastaavaa työtä sairaanhoitajana Suomessa.

 

Parhaillaan on menossa Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Sote-silta-hanke, jossa voi saada täydennyskoulu­tusta ja hankkia siten oikeuden harjoittaa ammattiaan. Keempee valmistui sen kautta viime keväänä ensimmäisten joukossa.

–  Olen todella tyytyväinen, kun saan tehdä työtä, johon minulla on koulutus. Pääsin heti perehdytysjaksolle Peijaksen sairaalan tehovalvontaan.

Tällä hetkellä täydennyskoulutukseen osallistuu yli 70 henkilöä. He ovat tulleet Euroopan – tarkalleen ottaen Euroopan talousalueen eli Etan – ulkopuolelta. Etaan kuuluvat EU-maat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja.

Opiskelijoista suurin osa on Keempeen tavoin sairaanhoitajia, mutta mukana on esimerkiksi kätilöitä, fysioterapeutteja ja bioanalyytikkoja. Myös sosionomien täydennyskoulutus on osa hanketta.

Suomen uuden hallituksen tavoitteisiin kuuluu työperäisen maahanmuuton helpottaminen.

– Tarvitsemme koko yhteiskunnan tukea ja osallistumista. Esimerkiksi työnantajien pitää tarjota harjoittelupaikkoja. Samalla pitää ratkaista maahanmuuttajien pakolliseen harjoitteluun liittyvä rahoitus. Moni joutuu tekemään harjoittelun lomallaan ja työpäivien perään, jotta tulee rahallisesti toimeen, sanoo Tehyn Sari Koivuniemi.

Koska Eta-alueen ulkopuolella kouluttautuneen on ollut vaikea saada ammatinharjoittamisoikeutta Suomessa, osa on opiskellut vastaavan tai alemman tutkinnon Suomessa. Moni on työllistynyt koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin tai jäänyt työttömäksi.

Keempeelle oli jo kotimaassaan opiskeluaikana selvää, että hän haluaa lähteä töihin ulkomaille. Motiivi ei ollut ainoastaan taloudellinen.

– Haluan kehittää itseäni ja kokeilla elämää ulkomailla. Samalla tahdon saada laajempaa näkökulmaa ammattiini ja itseeni ihmisenä.

Tahdon saada laajempaa näkökulmaa ammattiini, kertoo sairaanhoitaja Kempee Lavi, jonka yksi tavoitteista on jatkaa opintoja yliopistossa.

 

Tämä vuosi on ollut isojen muutosten aikaa. Hyvää vauhtia edenneet täydennysopinnot toivat Valviran hyväksynnän siitä, että hän on pätevä tekemään sairaanhoitajan töitä. Hän sai uuden työpaikan ja samaan aikaan myös Suomen kansalaisuuden. Se helpottaa entisestään jatko-opintoja. Keempeellä on kiinnostusta sairaanhoitajan työn ohella myös tutkimukseen.

– Hain jo Tampereen yliopistoon epidemiologiaan, mutta en päässyt. Minua kiinnostavat esimerkiksi tartuntataudit ja niiden ennaltaehkäisy.

Keempee saapui Suomeen syksyllä 2014. Hänet toi maahan välitysfirma, joka haki hoiva-avustajia kehitysvammaisten hoitoyksikköön. Hän siis tiesi, mitä työtä oli luvassa.

Keempee pääsi hoiva-avustajaksi kolmannessa ryhmässä. Yhdessä ryhmässä oli noin 200–300 hakijaa, joista karsittiin ensin 80. Sitten noin 50 valittiin Suomeen lähtijöiksi. Valituille järjestettiin suomen kielen opetusta jo kotimaassa.

– Tajusin kyllä, miten paljon työtä uuden kielen oppiminen vaatii. Halusin töihin ulkomaille, eikä sillä ollut niin väliä, mitä tulen aluksi tekemään.

Keempee ajatteli, että tässä on alku, jonka jälkeen hän lähtee etsimään tietä sairaanhoitajan ammattiin. Hän toimi hoiva-avustajana puolitoista vuotta, minkä jälkeen hän alkoi opiskella työn ohessa oppisopimuksella lähihoitajaksi. Lähihoitajan opinnot olivat suomenkieliset ja lähes kokonaan verkossa.

Lähihoitajaksi Keempee valmistui vuonna 2017. Niissä tehtävissä hän toimi tämän vuoden huhtikuuhun asti.

– Oli haikeaa jättää vanha työpaikka. Pidin työstäni kehitysvammaisten kanssa.

Lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen hän aloitti Laurea-ammattikorkeakoulun englanninkielisellä linjalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Maisterityön aiheena oli ikääntyvien maahanmuuttajien sopeutuminen Suomeen.

– Siinä vahvistui, kuinka tärkeää suomen kielen osaaminen on sopeutumisen kannalta. Ja hoitajan työssä se on ihan ehdotonta, koska hoitajat ovat koko ajan tekemisissä ihmisten kanssa.

Sari Koivuniemen mukaan on käynyt selväksi, että aiemmin sote-alalle on päässyt ilman riittävää kielitaitoa. Pelkkä ammatillinen kielitaito ei riitä, sillä työelämässä tarvitaan myös hyvää yleistä kielitaitoa. Se on myös kotoutumisen ja hyvän potilasturvallisuuden edellytys.

Kenen vastuulla sitten on, että maahanmuuttaja saa riittävästi kielenopetusta?

– Tehyn selkeä kanta on, että koska kieli on työväline, työnantajan pitää ­huolehtia kielenopetuksesta työajalla. Siinä ei ole järkeä, että lähtömaassa annetaan opetusta muutama kuukausi ja sitten täällä Suomessa opetus loppuu kuin seinään, jolloin kielitaito voi taantua.

Syke-sarja auttoi suomen kielen kanssa, kertoo Nepalista lähtöisin oleva sairaanhoitaja Geeta Pandey.

 

Kielitaidon tärkeyttä korostaa myös toinen Sote-sillasta valmistunut, Geeta Pandey. Länsi-Nepalista lähtöisin oleva Geeta on opiskellut sairaanhoitajaksi Intiassa. Siellä tutkinto on nelivuotinen, ja jokaiseen vuoteen kuuluu kolmen kuukauden työharjoittelu.

– Tutkinto oli vaativampi kuin Suomessa. Käytännön työssä suurin ero on siinä, että varsinaista hoitamista oli paljon enemmän kuin Suomessa. Täällä aikaa menee eniten tietokoneella kirjaamiseen.

Suomeen Geeta tuli vuonna 2016 puolisonsa insinööriopintojen vuoksi. Myös Geetan veli opiskelee Suomessa insinööriksi. Tällä hetkellä Geeta tekee töitä sairaanhoitajana Helsingissä Suursuon sairaalan saattohoito-osastolla.

– Potilaat tulevat huonokuntoisina ja heidän kuntonsa laskee koko ajan. Työhön kuuluu puhumista omaisten kanssa. Hoitajan täytyy rauhoittaa potilasta ja omaisia. Työpäivän jälkeen hoitajan pitää rauhoittaa myös itsensä.

Geeta irrottautuu työstä kävelemällä ja joogaamalla. Myös television katselu vie ajatukset muualle.

– Tosin alussa Syke-sarja auttoi kielen kanssa.

Sote-sillan täydennyskoulutusmalli lähtee siitä, että ensin kartoitetaan ammatillinen osaaminen ja suomen kielen taito sekä arvioidaan täydentävien opintojen tarve. Ensiarvion tekee Metropolia-ammattikorkeakoulu. Oppilaitos arvioi, miten ulkomailla suoritetut opinnot vastaavat suomalaista koulutusta.

Tämän jälkeen osallistuja ohjataan hakemaan Valviralta ammatinharjoittamisoikeutta. Valvira antaa lausunnon tutkinnon täydentämiseen. Opiskelija suorittaa Valviran lausunnon edellyttämät opinnot, joita voi olla enintään 45 opintopisteen edestä.

– Jokainen tarvitsee 30–50 tuntia yksilöllistä ohjausta. Alkupanostus on ratkaiseva, mutta maksaa itsensä monin kerroin takaisin, sanoo Metropolian asiantuntijalehtori Aino Ezeonodo, joka haastattelee kaikki hakijat ja jatkaa heidän mentorinaan.

Hänen mukaansa ammatinharjoittamisluvan saaminen voi kestää jopa useita vuosia. Aikaisemmat tutkintotodistukset pitää ensin vahvistaa lähtömaan ulkoministeriössä oikeiksi. Sen jälkeen tarvitaan Suomen lähetystön vahvistus.

– Jos todistukset ovat muulla kuin suomen, ruotsin tai englannin kielellä, hakija tarvitsee rahaa todistusten kääntämiseen.

Hanke on kesken ja prosessia kehitetään koko ajan. Jo tässä vaiheessa kuitenkin tiedetään, että vaikka opiskelijoiden motivaatio olisi kunnossa, tukea saatetaan tarvita itseopiskelu- ja tietojenkäsittelytaitoihin sekä itsereflektioon.

– Pääsääntöisesti kaikilla opiskelijoilla on erittäin hyvää ammatillista osaamista, sanoo Aino Ezeonodo.

Hankkeessa ovat mukana Metropolian lisäksi Lapin ja Turun ammattikorkeakoulut sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Metropolia koordinoi sekä järjestää alkukartoituksen ja suomen kielen opintoja. Kaikki opetus tapahtuu suomen kielellä ja pääosin verkossa.

–  Suomen kieli kulkee vetoketjumallisesti läpi opetuksen, kertoo projektipäällikkö Päivi Rimpioja Metropoliasta.

Suomen kielen opettajia hankkeessa on kaikkiaan neljä.

Kaikki sairaanhoitajat tekevät somaattisen harjoittelun. Käytännön harjoitteluista monelta puuttuvat kokemukset vanhustenhoidosta tai kotihoidosta. Harjoittelujaksojen pituus on neljä viikkoa tai jotain muuta Valviran lausunnon mukaisesti.

Filippiiniläinen Arra Matilainen ja Geeta Pandey olivat työkavereita Suursuon sairaalassa Helsingissä.

 

Malli kehittyy koko ajan, sillä sitä arvioidaan puolen vuoden välein. Kokemuksia ja kehittämisideoita kerätään haastattelujen avulla harjoittelupaikoista ja opiskelijoilta. Keempee ja Geeta on tyytyväisiä opetukseen ja opettajiin, mutta lausuntojen rahoitukseen molemmat toivoisivat rahallista tukea.

– Valviran lausunnot maksoivat minulle noin tuhat euroa. Olisi hienoa, jos siihen saisi rahallista apua, sanoo Keempee.

– Opettajat olivat ihania. He motivoivat ja tukivat etenkin suomen kanssa, kiittelee Geeta.

Geeta pitää työstään saattohoito-osastolla Suursuon sairaalassa. Monikulttuurisessa työyhteisössä on paljon maahanmuuttajia. Hänellä on tukenaan kaksi mentoria, ja myös muu työyhteisö auttaa.

– Mentorit ja muutkin ovat hyvin avuliaita. Suomen puhuminen on helpompaa kuin kirjoittaminen. Työkaverit auttavat kirjaamisessa. Välillä mietin, puhunko ja kysynkö liian paljon.

Elokuussa Geeta muutti miehensä jatko-opintojen vuoksi Turkuun. Edessä on uuden työpaikan haku. Miehen opinnot kestävät puolisentoista vuotta. Mitä sen jälkeen?

– Huomisesta ei tiedä. Haluan nähdä eri osastoja ja kierrellä hoitopaikkoja. Psyykkinen puoli kiinnostaa ja samoin naistentaudit. Voisin hakea kätilöksi täydentävään koulutukseen.

Myös Keempeen elämä on nyt Suomessa. Hän haluaisi opiskella lisää.

– Mutta totta kai oma kotimaa on kullan kallis. Toiveeni on, että saan hankittua Suomessa niin paljon, että voin palata kotiin hoitamaan äitiäni, jolla on sydänvaivoja.

Vanhempien lisäksi Filippiineillä on kolme siskoa ja veli. He asuvat Filippiinien pohjoisosassa Luzonin saarella Mankayanin kaupungissa, jonka palveluksessa on Keempeen mukaan vain yksi lääkäri ja kaksi terveydenhoitajaa. Koska alan työpaikkoja oli niin vähän, Keempee sai toimia ennen Suomeen lähtöä vain hetken sairaanhoitajana. Sen sijaan hän teki kunnassa terveystarkastuksia, mikä lisäsi kiinnostusta epidemiologiaan.

Olisi hienoa, jos voisin hyödyntää­ kaikkea Suomesta saamaani tietoa tulevaisuudessa Filippiineillä. Haluan kehittyä ammatissani. Olen ollut pitkän aikaa poissa sairaanhoitajan tehtävistä ja haluan saada tuntuman takaisin.

 

Sote-sillan täydennyskoulutus

  • Täydennyskoulutukseen osallistuu yli 70 EU/Eta-alueen ulkopuolelta tullutta terveydenhuollon ammattilaista. He hakevat pätevyyttä ammattiin, johon heillä on ulkomailla saatu koulutus.
  • Suurin osa on sairaanhoitajia, mutta mukana on myös kätilöitä, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, suuhygienistejä, röntgenhoitajia ja bioanalyytikkoja. Myös sosionomien täydennyskoulutus on osa hanketta.
  • Metropolia-ammattikorkeakoulu arvioi, miten ulkomailla suoritetut opinnot vastaavat suomalaista koulutusta. Hakija ohjataan Valviran ammatinharjoittamisoikeuden hakuprosessiin, minkä jälkeen hän suorittaa Valviran edellyttämät opinnot, enintään 45 opintopistettä.
  • Hankkeessa on mukana neljä ammattikorkeakoulua. Metropolia koordinoi sekä järjestää alkukartoituksen ja suomen kielen opintoja. Lapin ammattikorkeakoulu vastaa alan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän osuudesta. Turun ammattikorkeakoululle kuuluvat lääkehoidon ja kliinisen hoitotyön opinnot. Diakonia-ammattikorkeakoulu järjestää suomen kielen opintoja ja vastaa sairaanhoitajien harjoittelusta.
  • Kaikki opetus tapahtuu suomen kielellä ja pääosin verkossa.
  • Hanke alkoi viime vuonna. Sillä on Euroopan sosiaalirahaston rahoitus syyskuuhun 2020 asti.

Mainos
Mainos