Suru tulee työpaikalle

Kuolemasta voi puhua työpaikalla niissä rajoissa kuin sureva itse haluaa.

Kuvateksti
Sureva itse tietää parhaiten, mikä häntä auttaa. Kuva: iStock

Kun läheisen kuolema mullistaa elämän, työpaikalle palaaminen saattaa pelottaa. Osaavatko työkaverit suhtautua luontevasti? Pahimmillaan sureva joutuu lohduttamaan muita, jotka kauhistelevat hänen kohtaloaan.

Työkavereiden ei kannata muistella omia menetyksiään, sillä muiden kovat kohtalot eivät tarjoa lohdutusta. Varo myös vähättelemästä surua. Työkaverin suusta pudonnut sammakko jää helposti ikuisesti mieleen.

Jokaisella työpaikalla on omat kirjoittamattomat sääntönsä tunteiden ilmaisuun. Kuolemasta voi puhua työpaikalla niissä rajoissa kuin sureva itse haluaa. Työkavereiden uteliaisuus tai halu tukea eivät saa olla etusijalla.

Esimiehen on syytä ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti, kun kuulee alaisensa menetyksestä. Surevalta kannattaa kysyä, miten hän haluaa asiaa käsiteltävän työpaikalla. Esimiehen on myös muistettava kysyä, saako alaisen yksityisasioista kertoa muille työkavereille.

Kiireeseen ei voi koskaan vedota – surevan maailma on pysähtynyt.


Ohjeet lähiesimiehelle

  1. Ota osaa
    Huolehdi, että työyhteisö muistaa surevaa esimerkiksi kortilla ja kukilla. Sähköposti ei ole hyvä tapa ilmaista osanottoa. Työnantaja voi tukea taloudellisesti tai työkaverit voivat järjestää keräyksen, jos työkaveri on vaarassa joutua taloudelliseen ahdinkoon.
  2. Pidä yhteyttä
    Sureva on usein työkyvytön ja saa siksi sairauslomaa. Ole häneen yhteydessä ja tiedustele vointia, mutta älä painosta palaamaan työhön.
    Älä tiedä toisen puolesta, mitä hän tarvitsee. Älä tarjoa valmista mallia tai neuvoja surusta selviytymiseen.
  3. Suunnittele
    Jos työntekijä on poissa pitkään, työhönpaluu on tehtävä suunnitelmallisesti. Esimies, työntekijä ja työterveyshuolto voivat selvittää tilannetta yhdessä.
    Kokoaikaiselle työlle on useita vaihtoehtoja: sairausloman jatko, osasairauspäiväraha, työtehtävien järjesteleminen uudelleen, joustavat työaikajärjestelyt tai työkierto.
  4. Sureva itse tietää parhaiten, mikä häntä auttaa.
    Surua ei saa yhdistää työntekijän ammattitaitoon ja osaamiseen. Joillekin työ on henkireikä, joka tuo elämään rytmiä ja vie ajatukset muualle.
  5. Välitä
    Seuraa työntekijän vointia paluun jälkeen ja ilmaise huolesi tarvittaessa. Huolehdi, ettei palaaja joudu puhumaan surustaan työpaikalla jatkuvasti tai lohduttamaan muita. Kukaan ei halua olla surun symboli, jonka seurassa ei puhuta arkisista asioista, lapsista tai puolisosta.
  6. Valmistaudu
    Mieti etukäteen, miten otat asioita puheeksi. Kuuntele, mitä toinen sanoo. Osoita ymmärtäväsi, jotta puhuja kokee tulleensa kuulluksi. Ole arvostavasti läsnä. Myös elekieltä ja vuorovaikutustaitoja voi harjoitella: empatia on toimintaa, ei sieluntila.
  7. Ole läsnä
    Aina ei tarvita sanoja. Kosketus ja halaus riittävät.

Työyhteisökouluttaja ja työnohjaaja Nenne Amnellin esitys Tampereen yliopiston Surukonferenssissa

Julkaistu Tehy-lehdessä 9/2015

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
24.6.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
31.3.2021