Suvi Sihvonen ja Tuukka ovat tulleet neuvolaan. Terveydenhoitaja Sanna Mäkinen tarjoaa kaikille vauvan vanhemmille aikaa parisuhdetapaamiseen. Kuva: Pasi Leino

Terveysasema kutsuu vauvan vanhemmat juttusille: Mitä kuuluu parisuhteelle?

Vauva-arki vie helposti mennessään. Pöytyällä ja Aurassa jokainen vauvan saanut pari kutsutaan parisuhdetapaamiseen.

Moni pariskunta tuli Anne Kovasen tai Tanja Kuoppalan puheille vasta, kun sukset olivat kunnolla ristissä. Perhe oli kasvanut ja äiti oli väsynyt ja alkanut voida huonosti. Psykiatriset sairaanhoitajat miettivät, mitä he voisivat asialle tehdä – kuinka auttaa perheitä jo ennen kuin ero siintelee silmissä?

Näin syntyi ajatus ennaltaehkäisevästä tapaamisesta: Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymässä Varsinais-Suomessa kutsutaan jokainen vauvan saanut pariskunta parisuhdekäynnille.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Tapaaminen ajoitetaan siihen, kun vauva on 4–6 kuukauden ikäinen. Hänet voi ottaa mukaan tai jättää hoitoon, jos sellainen mahdollisuus on. Käynnillä jutellaan parisuhteesta, perhe-elämästä ja vanhemmuudesta.

– Tiettävästi tämä on ainutlaatuista Suomessa. Toivomme, että parisuhdekäynnit leviäisivät muihinkin kuntiin, Tanja Kuoppala sanoo.

Yhteisen ajan vähyys, vuorovaikutuksen ongelmat, äidin ja isän oman ajan puute. Siinä päällimmäiset asiat, joista vanhemmat parisuhdekäynnillä puhuvat.

Puolisoiden etääntyminen toisistaan fyysisesti ja henkisesti on tyypillinen vauvaperheen ongelma. Etääntymisen taustalla voi olla asioita, joita ei osata pukea sanoiksi. Vauvan syntymä saa vanhemmat helposti haavoittuviksi läheisyyteen ja tarvitsevuuteen liittyvissä odotuksissa ja tunteissa.

Joskus parisuhdekäynti poikii jatkokäyntejä. Niille tullaan tarpeen mukaan yksin tai kaksin. Isyys ja äitiys nostavat monilla pintaan oman lapsuuden – millainen vanhempi tahdon olla tai millainen vanhempi en ainakaan halua olla? Voi olla, että menneisyyden tapahtumia on tarve käsitellä.

Valtaosa pariskunnista ottaa kutsun parisuhdekäynnille vastaan.

– Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon miehet puhuvat tunteistaan, Anne huomauttaa.

Annen ja Tanjan lisäksi käyntejä vetää kaksi muutakin työntekijää mielenterveystyön tiimistä. Käyntiin on varattu aikaa puolestatoista tunnista kahteen tuntiin. Aihe on sellainen, että puhetta piisaa.

Yksinhuoltajat ja sateenkaariperheet ovat totta kai tervetulleita käynnille. Ulkomaalaistaustaisten parien kanssa haasteena on kieli: tunteistaan on hankalampi puhua muulla kuin äidinkielellään. Myös kulttuurieroja on.

Parisuhdekäynnit otettiin käyttöön vajaa kaksi vuotta sitten. Samaan aikaan myös neuvolan toimintaa kehitettiin. Perhevalmennuksen lisäksi käyttöön otettiin syntymän jälkeiset ryhmäneuvolat.

– Aika oli ajanut perinteisten Näin hoidat lasta -oppituntien ohi. Ryhmäyttämisestä on enemmän hyötyä, neuvolan terveydenhoitaja Sanna Mäkinen on huomannut.

Hän on koonnut myös tiedot seudun perhekahviloista ja muista vauvatouhuista samalle paperille.

– Mietimme myös erityistä isäneuvolaa, mutta se ei tuntunut tarpeelliselta. Enää ei ole mikään juttu, että vauva tulee isän kanssa neuvolaan. Se on ihan arkea.

Parisuhdekäynnistä vinkkaa vanhemmille neuvolan terveydenhoitaja. Kutsun saa oli kyseessä ensimmäinen tai vaikka kolmas lapsi.

– Tätä tarjotaan kaikille perheille. Kun sen sanoo, se yleensä laskee rimaa. Palaute käynneistä on ollut valtavan hyvää.

Terveydenhoitaja on iloinen ­pari­suhdekäynneistä: neuvolassa huomio kiinnittyy synnytyksen ­jälkeen paljolti vauvaan. Vaikka ­parisuhteesta puhutaan neuvolassakin, ei sille jää niin paljoa aikaa kuin toivoisi.

Pöytyällä ja Aurassa syntyy 130–140 lasta vuodessa. Kuntayhtymä on pinta-alaltaan laaja ja siellä toimii neljä terveysasemaa. Pääosa parisuhdekäynneistä on pidetty Riihikosken terveysasemalla.

Kuntayhtymässä halutaan panostaa ennalta ehkäisevään mielenterveystyöhön. Perusterveydenhoidossa työskentelee kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, mielenterveystyön perushoitaja ja psykologi.

– Meille ei ole ihan tavallista, että joudumme pesemään pukluja matolta, sanoo Anne, mutta selvästi hyvillään. Pienten lasten vanhemmat ovat ryhmä, mikä on tärkeä tavoittaa.

– Mielenterveyspalveluihin liittyy vieläkin salaisuuksien verhoa ja meihin saatetaan arkailla ottaa yhteyttä. Parisuhdekäynti madaltaa kynnystä varata aika, jos siihen tulee vaikka myöhemmin elämässä tarvetta, Tanja sanoo.

 

Annen ja Tanjan vinkit vauvan vanhemmille

1. Mieti, miten voit kohdata kumppanisi pienissä hetkissä.

2. Kosketa puolisoasi viisi kertaa päivässä – pysähdy edes halaamaan. Kosketus ylläpitää kontaktia ja kipinää: me olemme pari.

3. Yhteisen ajan ei tarvitse merkitä lippuja teatteriin tai kylpyläreissua. Pienimuotoisempikin riittää. Varaa joka viikko vähintään kaksi tuntia vain teille. Sulkekaa kännykät ja laittakaa vaikka hyvä iltapala tai saunokaa yhdessä.

 

Mietittävää pariskunnille

  • Millainen suhteenne oli ennen lapsen syntymää?
  • Mikä on muuttunut? Miltä muutokset ovat tuntuneet?
  • Onko asioita helppo ottaa puheeksi puolisosi kanssa? Onko teillä kahdenkeskistä aikaa? Voisiko sitä järjestää?
  • Miten riitelette? Miten riidat päättyvät? Onko teillä samansuuntaiset ajatukset lastenkasvatuksesta?
  • Puhutteko asioista suoraan minä-viestein? Tulkitsetteko toistenne ajatuksia kysymättä tarkemmin, mikä painaa?
  • Miten ravitsette parisuhdettanne? Mitä toivotte ja odotatte parisuhteeltanne?
  • Oletteko tyytyväisiä seksielämäänne? Onko se lasten syntymän myötä muuttunut?
  • Onko kummallakin mahdollisuus omiin harrastuksiin?
  • Väsyttääkö vauva-arki? Mistä se johtuu ja miten väsymystä voisi vähentää? Millainen työnjako perheessä on?

Mainos
Mainos