Alanvaihtoa pohtii aktiivisesti miltei puolet tehyläisistä, käy ilmi Tehyn viime vuonna tekemästä kyselystä. Kuva: Helena Syrjä.

Tilastot kertovat kroonisesta hoitajapulasta – Suomi käyttää terveydenhuoltoon muita Pohjoismaita vähemmän rahaa

Hoidon tarve lisääntyy, mutta yhä useampi hoitaja harkitsee samaan aikaan alanvaihtoa.

Korona on tuonut näkyviin sen, minkä tehyläiset ovat tienneet pitkään ja mihin Tehy on yrittänyt kiinnittää päättäjien ja työnantajien huomiota. Suomessa on hoitajapula, joka uhkaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja turvallisuutta.

Pula on näkynyt työpaikkojen arjessa kauan. Se näkyy myös erilaisissa raporteissa ja analyyseissä.

Esimerkiksi tuore työ- ja elinkeinoministeriön analyysi kertoo, että eniten rekrytointiongelmia on juuri sosiaali- ja terveysalalla. Analyysin mukaan yli puolella työvoimaa hakeneista toimipaikoista oli ongelmia löytää tarvitsemiaan työntekijöitä.

Rekrytointivaikeuksista huolimatta alalla tehdään edelleen paljon määräaikaisia työsopimuksia: viimeisimmän palkatun työntekijän työsuhdemuoto on noin 60 prosentissa tapauksista määräaikainen.

Sote-uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä puhutaan jo kroonisesta henkilöstöpulasta. Euroopan komissiokin on pannut ongelman merkille ja kehottanut Suomea puuttumaan terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Tehyn selvitysten mukaan tehyläiset pitävät työstään ja he haluavat tehdä sen hyvin. Kuormitus on kuitenkin kasvanut ja työn vaativuus suhteessa palkkaan lisääntynyt. Ongelma on ennen muuta työoloissa.

”Työ itsessään on mielekästä, merkityksellistä, tärkeää ja vaihtelevaa”, sanoo sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan koordinaattori Terhi Tevameri Varsinais-Suomen te-toimistosta. Hänellä on myös sairaanhoitajatausta.

Työoloilla on hoitajapulan ratkaisemisessa iso merkitys, ja samoin palkalla. Terveydenhuolto tarvitsee yksinkertaisesti lisää rahaa.

Suomi käyttää OECD:n tilastojen mukaan terveydenhuoltoon vähemmän julkisia varoja kuin muut Pohjoismaat. Tämä johtuu osaltaan suomalaisten hoitajien matalammista palkoista.

Tehy onkin esittänyt yhdessä SuPerin kanssa kymmenvuotista palkkaohjelmaa, joka korjaisi epäsuhtaa työn vaativuuden ja palkan välillä.

Hyvä johtaminen on Terhi Tevameren mielestä yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka saa ihmisen viihtymään ja pysymään työssään.

Hoitoalan pitovoimaa eli henkilöstön pysyvyyttä parantavat myös kehittymismahdollisuudet, työilmapiiri ja -turvallisuus sekä mielekkäät työajat ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.

Lähiesihenkilön on tärkeää tunnistaa koko työyhteisölle kuormitusta aiheuttavat tekijät. Niiden lisäksi olisi tärkeää tunnistaa jokaisen työntekijän yksilölliset kuormitustekijät. Ne voivat vaihdella iän, uravaiheen ja elämäntilanteen mukaan.

”Sote-alalla johtaminen usein keskittyy potilaan ja asiakkaan hoidon ­ympärille. Työolojen ja henkilöstön ­johtaminen voi jäädä sivuun tai irralliseksi.”

Yksi syy tähän on se, että esihenkilöilläkin on kiire, eikä siksi mahdollisuutta johtaa niin hyvin kuin he tahtoisivat. 

Ongelmien ratkojat pitää päästää työpaikalla ääneen.

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan koordinaattori Terhi Tevameri

Tevameri pitää tärkeänä, että työntekijät pystyvät tekemään työnsä kunnolla. Hän kehottaa työnantajan edustajia ja esihenkilöitä miettimään yhdessä henkilöstön kanssa, mitkä asiat työ­paikalla toimivat ja pitämään niistä kiinni.

Työntekijöiden pitää päästä kertomaan, mistä he pitävät, mikä heidän mielestään toimii ja mistä pitää päästä eroon.

”Hyvin tekeminen kuitenkin edellyttää, että työpaikalla on osaamista, tukea ja riittävästi työntekijöitä.”

Jos työtyytyväisyydessä on ongelmia, työpaikan johdon pitää sallia avoin puhe. On myös hyvä muistaa, että työntekijät suhtautuvat ongelmiin eri tavoin.

Osa työntekijöistä äänestää jaloillaan ja lähtee. Osa puolestaan sinnittelee ja hyväksyy heikentyvät olosuhteet.

”Työpaikan tulevaisuus näyttää huonolta, jos sinne jäävät vain ne, jotka ovat päättäneet kestää”, Tevameri sanoo.

Työpaikan voimavaroja on työntekijät, jotka ovat työpaikalleen lojaaleja ja toivovat johdon ratkaisevan ongelmat. Vielä keskeisempiä ovat työntekijät, jotka aktiivisesti ratkovat ongelmia, kun vain saavat siihen tilaisuuden.

”Työpaikan pitää päästää ongelmien ratkojat ääneen.”

Sote-uudistus antaa Tevameren mielestä mahdollisuuden muuttaa ­työpaikkojen kulttuuria ja toimintatapoja.

Myös Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman panee toivoa sote-uudistukseen.

Ammattilaisten osaamisen pitää olla järkevässä käytössä.

Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman

Sote-uudistuksessa luodaan entistä suurempia kokonaisuuksia, mikä voi olla yksi keino ratkaista hoitajapulaa. Isommalla terveys­asemalla voidaan hyödyntää paremmin esimerkiksi lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien osaamista, kun heitä on yhden sijasta vaikkapa kymmenen.

”Rakenteiden mylläämisen lisäksi sote-uudistuksessa pitää katsoa myös työn sisältöä. Ammattilaisten osaamisen pitää olla järkevässä käytössä”, Flinkman muistuttaa.

Nykyistä sote-alaa leimaavat pirstaleisuus ja hajanaisuus.

Alaa on kehitetty erilaisilla hankkeilla, ja työvoiman tarvetta on hoidettu lisäämällä mekaanisesti koulutusmääriä. Kokonaisvastuu palkkojen ja työolojen kehittämisestä ei ole kuulunut kenellekään. Sote-uudistus ja uusi sote-sopimus antavat tähän kehitystyöhön uusia mahdollisuuksia.

Työnantajat ovat esittäneet ratkaisuksi työvoimapulaan muun muassa koulutuspaikkojen lisäämistä, kelpoisuusehtojen alentamista, hoiva-avustajakoulutusta, hoitajien tuomista ulkomailta, työurien pidentämistä sekä erilaisia täydennys- ja muuntokoulutuksia.

Flinkman ei innostu hoiva-avustajista eikä kelpoisuusehtojen laskusta. Potilas- ja asiakasturvallisuus vaarantuvat, jos tingitään koulutustasosta. Kokonaisvastuun hoidosta tulee olla aina ammattihenkilöllä.

Nuoret hoitajat eivät hakeudu  vanhustenhoitoon.

Koulutustason laskua on pidetty keinovalikoimassa varsinkin vanhustenhoidossa, mutta Flinkman varoittaa, että tämä voi johtaa ojasta allikkoon.

”Kuormittava työ muuttuu vielä raskaammaksi, jos oman työn ohella joutuu jatkuvasti neuvomaan, valvomaan, opastamaan ja perehdyttämään.”

Nuoret hoitajat eivät hakeudu useinkaan vanhustenhoitoon. Flinkman pelkää ongelman vain pahenevan, jos koulutustasoa lasketaan.

Flinkman muistuttaa myös hoitajatuontiin liittyvistä eettisistä ongelmista.

”Sairaanhoitajien tuominen Suomeen hoiva-avustajiksi on ammattitaidon hukkaamista.”

Tehy ei vastusta ulkomaisten hoitajien muuttoa Suomeen, mutta heistä ei saa muodostua halpatyövoimaa, jolla ei ole mahdollisuuksia tehdä koulutustaan vastaavaa työtä.

Koronapandemia ja sen aiheuttama kuormitus on tuonut sote-alan ahdingon kaikkien nähtäville. On selvää, että koronasta johtuva kuormitus jatkuu vielä pitkään. Pitkittynyt kuormitus voi pahimmillaan kiihdyttää alanvaihtoa.

”Jos alan vetovoimaan ja työoloihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, ongelmat pahenevat entisestään”, Tevameri varoittaa. 

Katsaus sote-alan työvoimaan, TEM toimialaraportit 2021:2. TEM-analyysi työvoiman hankinnasta vuonna 2020.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen: ”Hoitajapula tarvitsee poliittisia ratkaisuja”

”Pula hoitajista on tullut suomalaiselle yhteiskunnalle niin syliin, että ongelma ei ole enää vain työmarkkinaosapuolten välinen. Ongelma tarvitsee ratkaisuja poliittisilta päättäjiltä. Heidän pitää vihdoin herätä sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiin.

Emme voi yhteiskuntana jatkaa niin, että poliitikot väistelevät vastuuta ja samaan aikaan terveydenhuollossa toivotaan, että potilaita ei tulisi.

Tarvitsemme palkkaohjelman, mutta kyse ei ole vain tehyläisten palkoista ja työoloista, vaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja suomalaisten terveydestä. Viisastelijoiden kannattaisi miettiä, kuka heitä hoitaa, kun he sairastuvat ja vanhenevat.

Kuntatyönantaja esittää ratkaisunaan erilaisia keinoja, joilla hoitajien määrää voitaisiin lisätä. Määrän lisääminen ei auta, jos koulutetut hoitajat eivät pysy alalla tai lähtevät Norjaan, joka mielellään ottaa vastaan hyvin koulutetut ja kielitaitoiset suomalaiset.

Hoitajatuonti ei ole myöskään ratkaisu, sillä hoitajapula on globaali ilmiö. Suomi kilpailee hoitajista, emmekä me pärjää kilpailussa. Meillä on matalat palkat ja marraskuu sekä maa, joka on tutkitusti rasistinen. 

Sote-ala on pitkään sinnitellyt tehyläisten venymisen varassa, mutta se ei ole kestävä ratkaisu eikä pelasta tilannetta. Siksi olen kehottanut tehyläisiä lopettamaan venymisen. Oman elämän ja terveyden uhraaminen työlle ei kannata.

Tehyn resepti on laittaa palkat ja työolot kuntoon. Minulta kysytään usein, että kummasta aloitetaan, mutta ei niitä voi erottaa toisistaan.”