Töissä hoitajapulan keskellä – tehyläiset kertovat, miltä tilanne on näyttänyt heidän työpaikoillaan jo pitkään

Työvoiman hankkiminen pitäisi olla työnantajan päänvaiva, mutta käytännössä tehyläiset joutuvat ratkomaan päivittäin hoitajapulasta johtuvia ongelmia, käy ilmi Tehy-lehden tekemästä verkkokyselystä.

Kuvateksti
Helmikuun loppupuolella tehty kysely osoitti, että työvuoroista puuttuu jatkuvasti tekijöitä.
Kuva: Helena Syrjä

Meille ei ole saatu rekrytoitua uusia työntekijöitä toistuvista yrityksistä huolimatta. Työkaverit lähtevät eikä väkeä saada edes vakituisiin paikkoihin. Osaaminen katoaa kuin tuhka tuuleen. Työ on jatkuvaa tulipalojen sammuttelua, eikä aikaa jää työn kehittämiseen. Potilaat ovat tyytymättömiä hoitoon. Riittämättömyyden tunne on jatkuva. Haluanko tehdä työtäni jatkossa enää alta riman?

Tämä sairaanhoitajan kommentti kiteyttää monien Tehy-lehden hoitajapulakyselyyn vastanneiden kokemukset. Teimme verkkokyselyn helmikuun loppupuolella, ja siihen tuli muutamassa päivässä noin 450 vastausta. Vastaajia oli niin terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidosta, ensihoidosta, varhaiskasvatuksesta kuin vanhuspalveluista.

Yleiskuva on vastausten perusteella yksiselitteinen: hoitajapula on työpaikoilla iso ongelma.

Esimerkiksi vanhustenhuollon työvoimapulasta on keskusteltu julkisuudessakin jo vuosia. Erityisen vaikealta tilanne näyttää tehyläisten vastausten perusteella kotihoidossa. Työntekijöitä on niin vähän, että hoitajat tekevät töitä jopa omalla ajallaan, jotta vanhukset pääsevät edes joskus pesulle. Palvelutaloissa on pulaa etenkin lääkeluvallisista hoitajista. Työvuoronsa ainokaisina he hyppäävät koko ajan osastolta toiselle.

Erikoissairaanhoidossa hoitajat tekevät jatkuvasti tuplavuoroja. Yksi hoitaja voidaan panna tekemään samaan aikaan kahta työvuoroa kahdella eri osastolla, minkä ei pitäisi olla edes mahdollista. Sijaisia ei tahdota saada, ja jos saadaan, he tulevat keikkafirman kautta ja vakiväkeä paremmalla palkalla.

Vastauksissa näkyi valonpilkah­duksia parissa paikassa. Ensihoitoon riittää tulijoita, sillä se on ”mediaseksikäs” ala, kuten eräs kyselyyn vastannut ensihoitaja luonnehtii. Myös päivätyö terveyskeskuksissa näyttää tehyläisten kommenttien perusteella ­jossain määrin vetovoimaiselta.

Seuraavien kysymysten alle on koottu tyypillisiä vastauksia. Niitä kommentoi Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.

Löytyykö työyksikkösi avoimiin työpaikkoihin hoitajia?

”Ei löydy. Ajoittain listasta on täyttämättä jopa 15–30 työvuoroa. Useilla osastoilla ei saada edes vakituisia tehtäviä täytettyä.” Sairaanhoitaja, erikoissairaan­hoito

Huonosti. Nuoretkin haluavat vain lyhyitä määräyskirjoja. He eivät halua sitoutua, vaan säilyttää tietyn vapauden. Tulijat lähtevät usein nopeasti muualle, koska työmäärä on kohtuuton.” Kätilö

”Ei. Haussa on ollut jo viime vuonna ­kätilön toimia, joihin ei ole ollut yhtään hakijaa. Sijaisia on jatkuvasti liian vähän. Kaikki pitäisi vain kiireellä saada kotiu­tumaan, jotta seuraavat mahtuvat osastolle.” Kätilö

Mervi Flinkman: Tehyläisten kuvaama hoitajapula näkyy myös tilastoissa, esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa ammattibarometrissä. Kaikkia sote-alan avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä, koska kelpoisia hakijoita ei yksinkertaisesti ole.

Ammattibarometrissä listataan työvoimapula-ammatteja. Viime syksynä julkaistussa barometrissä sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat olivat listan ensimmäisellä sijalla ja lähihoitajat toisella. Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan avoimia paikkoja oli kuukauden aikana keskimäärin 5 483. Avoimia lähihoitajien paikkoja oli 9 752. Samaan aikaan työttömiä tai lomautettuja sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia oli keskimäärin 1 404 kuukaudessa ja lähihoitajia 5 626 kuukaudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sote-palvelualan työvoimapula muodostaa yli puolet koko Suomen työvoimapulasta. Vuonna 2020 alalta jäi saamatta 32 000 työntekijää rekrytointiongelmien vuoksi. Tahti näyttää vain kiihtyvän, sillä vuonna 2019 vastaava luku oli noin 25 000 ja vuonna 2018 noin 22 000.

Myös työeläkevakuuttaja Kevan ennusteista käy ilmi, että julkisen puolen työvoimavaje pahenee tällä vuosikymmenellä entisestään. Esimerkiksi lähihoitajavajeen arvioidaan miltei nelinkertaistuvan vuosien 2020 ja 2030 välillä.

Kikkaillaanko työpaikallasi työvuorolistojen täyttämisessä?

”Yksi ihminen merkitään kahdelle eri osastolle töihin. Hän pomppii kahden osaston välillä koko päivän. Kun hän poistuu toiselta, toinen jää yhden ihmisen varaan. Näin merkataan kolmen hoitajan vuorot aamu- ja iltavuoroihin.” Lähihoitaja

”Melkein joka päivä kilahtaa puhelimen Whatsapp-ryhmään pyyntö tulla töihin. Viimeksi eilen yövuorosta puuttui neljä hoitajaa.” Sairaanhoitaja, tehohoito

”Kerralla annetaan kolmen viikon jakso, mutta vahvistuksen saa vain viikoksi kerrallaan. Vedotaan työntekijäkatoon ja muuttuviin hoitoaikoihin.” Varhaiskasvattaja

”Sijaisia otetaan kahdeksan tunnin sijasta vain kuudeksi tunniksi. Lisäksi käytetään epäpäteviä työntekijöitä, joilla ei ole lääke­lupia.” Lähihoitaja, kehitysvammaisten ryhmäkoti

”Listat suunnitellaan vajaalla henkilömäärällä ja sitten pyydetään tekemään ylitöitä ja tuplaa.” Palveluvastaava

”Jokaisesta työvuorosta puuttuu tekijöitä suunnitellusti. Yleensä noin puolet.” Lähihoitaja, kotihoito

Mervi Flinkman: Henkilöstövaje kuormittaa henkilöstöä ja palvelujen saatavuus kärsii, mikä käy ilmi myös tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportista. Lisä- ja ylityöt vievät fyysisiä ja henkisiä voimavaroja. Se voi johtaa sairauslomiin ja uupumiseen. Sairauspoissaolot taas pahentavat työvoimapulaa.

Sijaisetkaan eivät halua jäädä työpaikkaan, jossa on kova työkuormitus ja suuri työntekijöiden vaihtuvuus. Tämä pahentaa negatiivista kierrettä.

Oletko joutunut jäämään sairaus­lomalle työuupumuksen takia?

”Jäin syyskuun alussa enkä palaa enää entiseen työhöni. En tiedä, palaanko edes hoitoalalle.” Sairaanhoitaja, vanhuspalvelu

”Olen itse juuri jäänyt sairauslomalle, koska paikat ja pää eivät kestä tätä ­jat­-ku­vaa kiirettä. Työpaikastani on ­lähtenyt puolen vuoden sisällä yli viisi vakituista hoitajaa etsimään parempia työoloja.” ­Sairaanhoitaja, palvelu­asuminen

”Uupumus on tällä hetkellä työpaikallani voimakkaasti näkyvissä. Mutta sairaus­lomat haetaan mieluummin vaikka käden takia kuin uupumuksesta.” Lähihoitaja, tehostettu palveluasuminen

Mervi Flinkman: Sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon sairauspoissaoloja. Kunta10-tutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla oli vuonna 2020 keskimäärin 22 sairauspoissaolopäivää vuodessa. Työuupumus aiheuttaa sekä lyhyitä että pitkiä poissaoloja työstä.

Onko kollegoitasi irtisanou­tunut tai vaihtanut alaa viime aikoina?

”On! Monella on kaapissa valmiiksi tulostettu irtisanomislappu, allekirjoitusta vaille valmis. Esimies on myös ylipuhunut irtisanoutuneita jäämään.” Hoitaja

”Monet entiset vakituiset tekevät meillä vain keikkatyötä. Ottavat vuoron, kun jaksavat tehdä. Keikkatyöstä maksetaan paremmin. Kun tekee kolme päivää, saa saman palkan kuin vakityössä viidestä päivästä.” Sairaanhoitaja

”Osastomme vaihtuvuus on ollut todella suuri viimeisen kahden vuoden aikana. Suurin osa on vaihtanut alaa tai lähtenyt opiskelemaan.” Kätilö

”Monet ovat lähteneet. Uudet tulevat tilalle ja lähtevät taas yleensä nopeasti. Keikkafirmojen kautta tulevat tilapäiset hoitajat saavat parempaa palkkaa kuin minä, joka olen ollut talossa kohta 15 vuotta.” Diabeteshoitaja

Mervi Flinkman: On huolestuttavaa, kuinka moni pohtii ammatista lähtemistä. Työvoimapulan aikana ei olisi varaa menettää yhtään ammattihenkilöä toiselle alalle. Kaikkia tarvittaisiin koulutuksensa mukaisessa työssä.

Miten muuten hoitajapula näkyy?

”Potilaiden tutkimuksia perutaan ja siirretään muualle useana päivänä viikossa. Henkilökuntaa pallotellaan osastojen välillä. Yksi työpiste on jouduttu sulkemaan kesän loppuun asti, koska ei ole lupaa palkata lisää henkilökuntaa. Meitä ei ole lähtökohtaisesti yhtään ylimääräistä eli yhden sairastuminen on heti yhden vaje. Kesätyöntekijöitä ei haluta palkata vaan vakituisen henkilökunnan pitää hoitaa vajaalla koko kesä.” Röntgenhoitaja, magneettikuvaus

”Yhdestä kolmeen päivän sairauspoissaoloihin ei saada välttämättä tekijää, mikä tarkoittaa, että henkilöstö tekee tuplavuoroja ja ylitöitä. Ylitöistä seuraa ajoittain se, että ylitöitä tehnyt jää sairauslomalle. Varahenkilöjärjestelmä ei toimi, koska varalla ei ole yhtään sairaanhoitajaa.” Sairaanhoitaja, akuutti- ja kuntoutusosasto

”Kotihoidossa nipistetään sovitusta hoitoajasta, eli varastetaan aikaa maksavilta asiakkailta. Virheitä sattuu kiireen takia paljon, myös lääkehoidossa. Hoitajat vaihtuvat asiakkailla monesti. Autamme toisia tiimejä, eli menemme asiakkaalle usein ensimmäistä kertaa. Aamulääkkeiden saaminen voi venyä jopa puoleen ­päivään. Iltalääkkeet annetaan vastaavasti jo kello 16.” Sairaanhoitaja, kotihoito

”Joka päivä puuttuu jostain vuorosta työntekijä. Esihenkilö ja toiminnanjohtaja pistävät virka-ajan jälkeen puhelimet kiinni. Jos emme itse saa sijaisia, niin joku joutuu venymään ja jäämään tai sitten vuoro jää vajaaksi. Ihan joka päivä tätä.” Lähihoitaja, tehostettu palvelu­asuminen

Mervi Flinkman: Hoitajapula näkyy kaikkien kansalaisten elämässä. Leikkauksia siirretään, kotihoidon käyntejä lyhennetään, osastopaikkoja joudutaan sulkemaan ja puhelinpalveluissa on pitkiä odotusaikoja. Hoitajapula vaarantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta ja heikentää hoidon laatua.

Kyse on hyvinvointivaltion välttämättömistä palveluista, jotka pohjautuvat perustuslakiin. Hoitajapula on ratkaistava – ja nopeasti.

Suosittelemme sinulle

Tehy
24.9.2021
Tehy
24.9.2021